Hyrrä. Jokaiselle, joka on ollut viimeisen parin vuoden aikana millään lailla mukana maaseuturahoituksen hakemisessa tai myöntämisessä, tuo sana ei tuo mieleen hypnotisoivaa lelua vaan tietojärjestelmän. Muille lukijoille – teitäkin toivottavasti on – tiedoksi, että Hyrrä on Maaseutuviraston kehittämä ja ylläpitämä tietojärjestelmä, joka mahdollistaa erilaisten tukien hakemisen, käsittelyn ja maksamisen ilman kaavakkeita, papereita ja muita lippulappuja. Hyrrän ideointi ja kehittäminen alkoi kymmenisen vuotta sitten. Ja kuten valitettavan monet tietojärjestelmähankkeet, tämänkin aikataulu on venynyt ja paukkunut matkan varrella. Viivästykset ovat luonnollisesti myöhästyttäneet tukien hakemisen, käsittelyn ja maksamisen aikatauluja. Tästä on ollut haittaa ihan joka taholle tässä ketjussa – eniten totta kai hakijoille: maatalousyrittäjille, maaseudun muille yrityksille, kehittäjäorganisaatioille, yhdistyksille ja Leader-ryhmille. Viivästykset ja epätietoisuus aikatauluista ovat syöneet toiminnan uskottavuutta ja luoneet harmittavan paljon negatiivista ilmapiiriä koko toiminnan ympärille.
Tämä kaikki on valitettavaa, mutta myöskin ymmärrettävää. Hyrrässä on melkoinen määrä erilaisia tukia omine pikkutarkkoine ehtoineen ja säädöksineen. Ei varmasti ole yksinkertaista kohtuullisen pienillä resursseilla kehittää systeemi, jossa nuo kaikki toimisivat moitteettomasti. Ihan varmasti myös virheitä on tehty ja osittain poliittisen paineen alla myös jouduttu ottamaan käyttöön keskeneräisiä palikoita, joita on siinä vaiheessa enää hankala korjata. Sen olen huomannut, että jokamieskäyttäjistä on tullut melkoisia it-velhoja. Olen itsekin varmaan sortunut kommentoimaan ”no eihän tätä nyt näin olis pitänyt rakentaa ja on se nyt kumma, kun ei osata, onhan verottajallakin…” En tajua yhtään mitään it-järjestelmien tekniikasta saati niiden kehittämisestä, mutta välillä turhautuminen vie mukanaan ja sammakot lentävät suusta. Inhimillistä ehkä, ainakin siinä vaiheessa, kun tajuaa, että juuri valmiiksi saatu tukipäätösesitys onkin esikatselussa 12 sivua tyhjiä aanelosia tai kuten itäsuomalaisella kollegalla, jonka päätös paikallisen urheiluseuran hankkeelle oli jostain syystä ruotsin kielellä.
Mutta nyt Hyrrä toimii. Ei vielä kaikilta osin, välillä takkuillen, mutta kuitenkin se toimii. Hakemuksia jätetään, käsitellään, tehdään päätöksiä ja maksetaankin. Tiettyjä osia vielä puuttuu, mutta nekin ovat tulossa. Tosin en usko ketään hakijaa harmittavan, jos tukien takaisinperintäosio jäisikin kokonaan pois, vaikkei sitä nyt onneksi juuri koskaan ole tarvittukaan. Nyt on aika päästä eroon IT-jurputuksesta ja normaaliin tekemiseen. Sitä piisaa ja siinä me kaikki tahot ollaan hyviä täällä Hämeessä!
Yksi Hyrrän mainioimpia ominaisuuksia on se, että se on myös sähköinen arkisto. Vielä muutama vuosi sitten minunkin virastokoppini oli täynnä riippukansioita, joissa oli melkoinen määrä hankkeisiin kuuluvia papereita, joita sitten hankkeiden päätyttyä kiikutettiin arkistoon kellariin. Nyt nämä ovat jossain bittivarastossa ja tämä on helpottanut huomattavasti elämää. Sitä tosin ihmettelen, että koppini hyllyt ovat korvautuneet joillain ihmeellisillä muilla papereilla. Paperittomaan toimistoon ei näemmä törmää paitsi hyvin satunnaisesti virastotalon miesten wc-tiloissa.
Kirjoittajana Antti Pitkänen, joka toimii Hämeen ELY-keskuksessa maaseudun kehittämisen asiantuntijana.
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
