Green Care -klusteri yhdistää toimijoita Forssan seudulla

– Luontolähtöiselle toiminnalle oli selkeä tilaus Forssan seudulla. Täällä oli pitkään keskusteltu lasten ja nuorten luontolähtöisestä hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Aloitteellisia olivat erityisesti alueen julkisen sektorin toimijat, Tammelan metsäesikoulun ja Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Mukaan lähti innolla myös joukko seudun hyvinvointi- ja luontomatkailualan yrittäjiä, Homan-Helenius kertoo.
Green Care -klusteri on kehittämishanke, jonka avulla muodostetaan eri sektoreilla lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten verkosto. Yhteistyöhanke saa rahoituksensa EU:n maaseuturahastosta LounaPlussa ry:ltä. Toimialueena on Forssan lisäksi Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä.
Mukaan on tullut myös muita julkisen sektorin kuten Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän sekä kolmannen ja yksityisen sektorin edustajia. Klusterilla pyritään löytämään toiminnan yhdistämisestä synergiaetuja yrittäjille ja laajempaa palveluverkostoa kuluttajille.
– Aloitusta edelsi työpaja mahdollisten sidosryhmien kanssa. Työpaja auttoi nostamaan esille mitä seudulla tarvitaan ja minkälaista toimintaa tänne halutaan. Esille nousivat lapset ja nuoret sekä heidän kasvunsa ja kehityksensä tukeminen luontolähtöisten menetelmien avulla, Homan-Helenius valaisee.
Nuoret ja lapset luonnon äärelle
Hankkeessa mukana olevan Luonnonvarakeskuksen tutkija Anja Yli-Viikari kertoo toteuttajien luontaisesta työnjaosta. Ammattikorkeakoululta tulee projektiosaamista ja lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntemusta, Luonnonvarakeskus puolestaan tuo esille luontonäkökulman ja luontolähtöisen toiminnan edut.

– Tavoitteena on kehittää nuorille suunnattuja palveluita ja sitä, miten niissä voitaisiin paremmin hyödyntää lähiluontoa tai eläimiä. Green Care -hankkeita on ollut jo useita ympäri maata, niiden avulla on kerätty tietoa luonnon ja eläinten hyödyntämisestä niin hoivassa, palveluissa kuin yrittäjyydessä. Meidän kohteenamme ovat lapset ja nuoret. He ovat ryhmä, jonka kohdalla näitä palveluita on mahdollista kehittää eteenpäin ja jalostaa entisestään, Yli-Viikari kertoo.
Yli-Viikari näkee seudun olevan mahdollisuuksia täynnä. Alueella on runsaasti yrittäjiä, jotka tuottavat luontolähtöisiä palveluita ja joilla on työpajojen kokemusten perusteella myös halua kehittää toimintaansa eteenpäin.
– Tiedon välittämisen lisäksi tavoitteenamme on tuoda lähialueen toimijoita yhteen. Järjestämme työpajoja joissa yrittäjät, palveluntuottajat ja -tarjoajat pääsevät keskustelemaan keskenään ja tutustumaan toisiinsa. Työpajoissa olemme käsitelleet muun muassa lasten ja nuorten palveluita eri näkökulmista, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulut ovat olleet vahvasti mukana, Yli-Viikari jatkaa.
– Kehittämisen ei tarvitse olla suurta, uutta ja kallista. On monia pieniä asioita, jotka eivät vaadi suuria taloudellisia satsauksia vaan sitä, että osataan katsoa mitä tässä ympärillä on ja ottaa jo olemassa olevia mahdollisuuksia käyttöön, Yli-Viikari kiteyttää.
Yrittäjyyden tukemisella tuloksiin
Yritystoiminnan tukemiseksi ja palveluiden näkyvyyden parantamiseksi Green Care klusteri on laatinut sähköisen palvelutarjottimen, jossa esitellään seudulla tarjolla olevia lapsille ja nuorille suunnattuja luontolähtöisiä palveluita ja niiden saatavuutta.
– Sähköinen palvelutarjotin oli toivottu. Siitä löytyvät kaikki mukana olevat yritykset. Tarjottimella on helppo löytää, minkälaisia palveluita on saatavilla sekä mikä on yrittäjän tausta ja kyky toteuttaa luontolähtöisiä palveluita. Klusterin idea on yhdessä tekemisessä ja toimimisessa, sillä saamme synergiaetuja niin markkinointiin kuin palveluiden kehittämiseen, Homan-Helenius kertoo.

– Lisäksi olemme toteuttaneet erilaisia selvityksiä hankkeen sidosryhmien tarpeisiin liittyen. Aluksi kestävän kehityksen opiskelijat toteuttivat kartoituksen niin julkisen kuin yksityisen sektorin tarpeista. Näihin tarpeisiin olemme pyrkineet mahdollisuuksien mukaan vastaamaan, Päivi Homan-Helenius sanoo.
Green Care -klusteri ei ole jäänyt esittelemään vain jo olemassa ollutta toimintaa, vaan tähtäimessä on ollut toiminnan kehittäminen koko seutukunnan alueella. Yhteistoiminnan tuomien etujen lisäksi on resursseja kohdennettu myös yritystoiminnan kehittämiseen kaikille yhteisten työpajojen avulla.
– Tämän lisäksi olemme tehneet yrityskohtaisia käyntejä, joissa olemme kartoittaneet yritysten kehittämistarpeita toiminnan parantamiseksi luontolähtöisyyden näkökulmasta, Homan-Helenius kertoo yrityksille kohdistuvista eduista.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti, johon sekä yksityisen että julkisen sektorin edustajat ovat lähteneet innolla mukaan. Mukaan tulleiden yrityksien määrä on kasvanut koko ajan. Klusteri on koettu tärkeäksi ja luotu moniammatillinen verkosto mielellään jatkaisi yhteistyötä keskenään, Homan-Helenius summaa.
Hankkeen päätös summaa kuluneet vuodet monitieteisesti
Klusterin loppuseminaari järjestetään HAMKin Forssan kampuksella 16. marraskuuta kello 13-16. Tilaisuus on kaikille avoin ja siellä on mahdollista tutustua luontolähtöisten palveluiden teoriaan ja käytäntöön monialaisesti. Loppuseminaarin yhteydessä julkaistava loppuraportti saa innostuksen heräämään niin Päivi Homan-Heleniuksessa kuin Luonnonvarakeskuksen Anja Yli-Viikarissa.

– Luonto- ja eläinlähtöiselle toiminnalle on valtavan laajat kohderyhmät; lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, ikäihmisiä, kehitysvammaisia, päihdekuntoutujia. Aihepiiri on niin laaja, että se on mahdollistanut moniammatillisen yhteistyön eri alojen ammattilaisten kanssa. Erityisen innolla odotan Green Care -klusterin loppuraportin valmistumista. Kaikki alueen ihmiset kirjoittavat siihen omasta osaamisalueestaan. Mukana on laaja joukko ihmisiä ja toimijoita, joiden kaikkien osaaminen saadaan koottua loppuraporttiin tulevaisuutta varten, Yli-Viikari kertoo tulevasta kattauksesta.
 

Teksti ja kuvat: Ottopekka Wiik