Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä

Yritysryhmähankkeista uutta virtaa yritystoimintaan

Yritysryhmähankkeiden tuloswebinaarissa 16.3.2021 kuultiin kasapäin innostavia esimerkkejä onnistuneista yritysryhmähankkeista.

Onnistuminen tässä yhteydessä tarkoittaa toiminnan kehittymistä ja toisinaan myös vaikeuksien kohtaamista ja voittamista. Jokainen webinaarissa mukana ollut yrittäjä suositteli yritysryhmähanketta myös muille yrittäjille ja olisi valmis lähtemään sellaiseen mukaan uudelleen.

Hämeessä on rahoitettu edellisen maaseutuohjelmankauden aikana 12 yritysryhmähanketta, joista 5 on alueiden välisiä hankkeita. Yritysryhmähanke sopii monen alan yritystoiminnan kehittämiseen ja koulutushankkeena myös eri toimialan yritysten yhteenliittymiseen -alan ei siis kaikilla yritysryhmähankkeessa mukana olevilla tarvitse välttämättä olla sama eikä yritysryhmähankkeen yritysten tarvitse sijaita saman ELY-keskuksen alueella                                                   .

— Yritysryhmähankkeiden määrä ei ole ollut suuri, mutta webinaarin esitysten pohjalta sanoisin, että laatu on ollut korkeatasoinen, Timo Kukkonen Hämeen ELY-keskuksen maaseutuohjelman kehittämispäällikkö iloitsee.

Yritysryhmähankkeita voidaan edelleen rahoittaa ainakin seuraavat kaksi vuotta maaseutuohjelman seuraavan kauden alkuun asti.

— Haasteena on saada ideointiin ja valmisteluun uusia yritysryhmiä. Tähän toivon, että erilaiset kehittäjätahot tarttuvat, Kukkonen jatkaa.

Aiemmissa yritysryhmähankkeissa hallinnoijina ovat olleet muun muassa ProAgria, HAMK, Ladec, Metsäkeskus ja Hattulan sekä Sysmän kunnat. Hallinnoijan löytäminen korostui yhtenä haasteena yritysryhmähankkeilla. ProAgrian Satu Nurmi kehottikin olemaan jo varhaisessa ideointivaiheessa yhteydessä esimerkiksi Hymy Häme II -hankkeen toimijoihin, joiden tehtävä on nimenomaan suunnitella ja auttaa yritysryhmähankkeita löytämään hallinnoijia ja kehittämään ideaa eteenpäin.

Yritysryhmähankkeen tarkka suunnittelu on osa toimivaa hanketta

Yritysryhmähankkeen suunnittelu vaatii jo ennen toteutusta paljon työtä. Liiketoimintakehittäjä Krista Mäkelä Ladecista kehottaa kuitenkin omassa esityksessään yrityksiä pyörittelemään ideaa monesta suunnasta ja menemään välillä sellaiseenkin suuntaan, joka voi tuntua erikoiseltakin.

—  Kannattaa miettiä tulevaisuutta ja perehtyä esimerkiksi maaseutu2030 -raporttiin. Sieltä nousee varmasti sellaisia asioita, joita jokaisen yrityksen on hyvä pyöritellä ideoinnin tueksi, Mäkelä kehottaa.

Myös oman toimialan vankka tuntemus auttaa yritysryhmähankkeen ideoinnissa. Lisäksi tarvitaan myös näkemystä siitä mitä tarpeita yrityksillä on ja miten kukakin voisi hyötyä yritysryhmähankkeesta.

Kukkonen myös muistuttaa siitä, että tukijärjestelmä on iso kokonaisuus ja yritysryhmähankkeissa tuetaan vain kehittämistä, ei yrityksen tavanomaista toimintaa.

— Yritysryhmissä voi muuttaa asiantuntijoiden tukemana oman yrityksen liiketoimintaa ja luoda uusia kumppanuuksia muiden yritysten kanssa, joka tukee yrityksen kilpailukykyä. Esimerkiksi investointien suunnitteluun on oma rahoitusinstrumentti eli toteutettavuustutkimus ja sellaisia ei ole tarkoitus yritysryhmähankkeissa tehdä tai tukea.

Korona haastoi myös yritysryhmähankkeita, muutokset kuitenkin mahdollisia

Jokaisessa yritysryhmähankkeessa on omat haasteensa, ja sinänsä yhtä toimivaa konseptia on hankala sanoa, mutta korona toi vielä tullessaan aimo annoksen haastetta lisää erityisesti matkailualan toimijoille. Tämän sai kokea myös juuri toimintansa vuosi sitten koronan aikaan aloittanut Elämysten hevonen -hankkeen hallinnoija Menna Rantala, HAMK:sta.

— Me olimme tammikuussa touhua täynnä, paljon suunnitelmia ja asioita käynnistymässä, matkoja varattuna, ja sitten tuli korona. Yhtäkkiä kukaan ei päässytkään minnekään ja kukaan ei myöskään tuolta ulkomailta päässyt sitten tänne meille, Rantala muistelee vuoden takaisia tunnelmia.

Hankkeiden muutossuunnitelmiin vastattiin Hämeen ELY-keskuksessa kuitenkin ymmärtäväisesti. Uuttaa suuntaa ja ratkaisuja etsittiin monen toimijan kanssa avoimesti yhdessä vuoropuhelulla.

— Me haimme sitten heti puolen vuoden jälkeen muutosta hankkeessa ja nyt olemme panostaneet digitaalisuuteen ja kouluttautumiseen. Nyt kun miettii hevosyrittäjän arkea, niin some on nyt se väline, jolla tämän hetken asiakkaita palvellaan ja esimerkiksi viestitään muuttuvista tilanteista tai vaikka terveysturvallisuudesta. Hankkeessa olemme ottaneet käyttöön yrittäjille uusia verkkoalustoja ja some-kanavia käyttöön, Rantala kertaa muutosta.

Yritysryhmähankkeen jälkeen yhteistyö voi jatkua, jos siihen on yhteinen tahtotila

Yritysryhmähankkeiden jatko itse hankkeen jälkeen riippuu yrittäjistä itsestään. Vaihtoehtoja on monia, kuten tuloswebinaarin esityksistä huomasi.

Tainionvirta -yritysryhmähankkeessa yrittäjät jatkoivat kehittämistä toisella yritysryhmähankkeella. Korin Yrittäjiä yhdisti jo alunperinkin sama liiketila, jossa he jatkavat toimintaansa ja täydentävät toistensa tarjontaa. Lumous-yritysryhmähankkeessa taas luotiin hankkeen yrittäjille yhteinen Päijätär-brändi, jota yrittäjät kehittävät eteenpäin hankkeen jälkeen yhdessä.

Toisissa yrityksissä taas matka jatkuu erikseen, mutta yhteisiä oppeja hyödyntäen.

Katso webinaarin muut esitykset Hämeenraitin youtube-kanavalta.

Tutustu asiantuntijoiden esityksiin ja yritysryhmähankkeiden nettisivuihin

Kaikki