Kehittämisrahoitusta on voitu koko kaudella kohdentaa hyvin Hämeen maaseutua monipuolisesti kehittäviin hankkeisiin.
— Kauden aikana uusia verkostoja ja yhteistyötä on myös syntynyt eri toimijoiden välille, ja olemme rahoittaneet myös runsaasti kumppanuushankkeita eli eri asiantuntijatoimijoiden yhteisiä kehittämishankkeita. Viestinnällä on pyritty tukemaan hankerahoitusta, verkottamaan toimijoita ja erityisesti viestimään tuloksista ja vaikutuksista, Timo Kukkonen Hämeen ELY-keskuksen maaseutuyksikön kehittämispäällikkö iloitsee.
Hämeen ELY-keskus on rahoittanut vuoden 2021 loppuun mennessä 100 kehittämishanketta, joihin rahaa on sidottu 17,6 miljoonaa euroa. Hankkeista runsas kolmasosa on alueiden välisiä hankkeita, joita toteutetaan Hämeen alueen lisäksi muidenkin ELY-keskusten alueilla. Yritysryhmiä on rahoitettu 13, joista 5 on ollut alueiden välisiä. Yritysryhmiin on sidottu rahoitusta lähes 1 miljoona euroa, mikä on vähemmän kuin tavoiteltiin.
Kehittämisrahoituksesta suurin osa on kohdentunut ruokasektorin ja matkailun erilaisten kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen. Ruokasektoriin on käytetty n. 3,6 miljoonaa euroa ja matkailuun n. 4,7 miljoonaa euroa. Muuhun yrittäjyyden ja elinkeinojen edistämiseen on sidottu n. 3,1 miljoonaa euroa. Elinkeinollinen painotus on ollut kehittämisrahoituksesta vahva. Metsä- ja puutuotealan kehittämishankkeisiin on käytetty vain n. 0,8 miljoonaa euroa, joten se ei ole noussut elinkeinolliseksi painopisteeksi kuluvan kauden kehittämisrahoituksessa.
Asuminen ja ympäristöteemaan liittyen on rahoitusta käytetty lähes 3,5 miljoonaa, jolla on tuettu mm. valokuituverkkojen rakentamista ja ympäristön hoitoon sekä ilmastoasioihin liittyviä hankkeita.
Elinkeinojen kehittämisen monipuolisuutta kuvaa hyvin alla olevat nostot rahoitettujen hankkeiden aiheista.
— Hankkeiden lista on todella pitkä ja edellä ei ole edes vielä kattavasti kaikki aiheet, mitä hankerahoituksella on kehitetty. Monenlaisia asioita on saatu aikaan ja kehittämistä erilaisille kohderyhmille on ollut hyvin saatavana. Hankerahoituksella tapahtuva maaseudun kehittäminen on todellakin monialaista sekä monipuolista ja toimijoita on ollut mukana paljon, Kukkonen summaa.
Seuraavan maaseuturahoituskauden suunnittelu on jo pitkällä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 rahoituskautta on jatkettu siirtymäkaudella vuosille 2021-2022. Kehittämishankkeita rahoitetaan siirtymäkaudella vanhan ohjelmakauden säännöillä ja ohjelmalla. Rahoitus tulee uuden kauden varoista ja siirtymäkaudelle Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt omat rahoituksen alueelliset jakoperusteet. Hämeen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että siirtymäkauden varat yhteensä hanke- ja yritystukiin on aiempaa niukemmat. Erityisesti kehittämishankerahoitusta on ollut selvästi vähemmän käytössä kuin aiemmin ohjelmakaudella.
— Vuonna 2022 on rahoitusta käytettävissä hyvin rajallisesti uusien kehittämishankkeiden rahoittamiseen, mutta joitakin uusia hankkeita voimme rahoittaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että loppuvuodesta ei rahaa uusiin kehittämishankkeisiin ole enää myönnettävissä, Kukkonen huomioi.
Kukkonen toivoo, että kehittämisrahaa on nykyistä paremmin tarjolla uuden CAP-kauden eli EU:n seitsenvuotisen maaseuturahoituskauden alkaessa vuoden 2023 aikana Hämeen alueella, mutta siitä ei ole vielä tietoa. Uuden kauden valmistelu on kesken ja sitä tehdään kuluvan vuoden aikana eri tahoilla aktiivisesti. CAP-suunnitelma on komission käsittelyssä ja sen hyväksyminen on uuden kauden käynnistämisen kannalta avainasemassa. Lisäksi mm. säädösten ja ohjeistusten valmistelu sekä ohjelman viestintäkokonaisuus tulee saada valmiiksi ennen uusien rahoitushakujen käynnistämistä.
— Muutoksista nykyiseen kauteen verrattuna voimme tarkemmin kertoa sitten, kun valmistelu etenee. Toki jo nyt on tiedossa mm. se, millaisia tukimuotoja on suunnitteilla uudelle kaudelle. Kehittäminen hankerahoituksella tulee jatkumaan todennäköisesti nykyisen tyyppisenä monipuolisena rahoituskokonaisuutena, mutta uusiakin asioita tulee mukaan. Ainakin ympäristö- ja ilmastoteema tulee läpileikkaavasti näkymään entistä enemmän kehittämistoiminnassa ja -rahoituksessa, Kukkonen mainitsee.