Suomessa on 54 Leader-ryhmää ja Forssan seudulla toimiva LounaPlussa ry on yksi pienimmistä sekä rahoituksella että asukasluvulla mitattuna. Tästä huolimatta tai siitä johtuen olemme notkea ja sitkeä toimija maaseudun kehittämisen kentällä. Meidän ryhmämme toimintapa on muotoutunut vuosien varrella siten, että myös omalla uudenlaisella toiminnalla vastataan alueen tarpeisiin.
LounaPlussan hallitus on arvioinut parhaiksi onnistumisiksi vuonna 2011 aloitetun yhdistysten työllistämistoiminnan ja vuonna 2014 ensimmäistä kertaa järjestetyn Lasten maatalousnäyttely Mansikin. Olemme saaneet niillä hyvää palautetta eri tahoilta ja jopa valtakunnallista julkisuutta. Lisäksi on löytynyt uusia tahoja mukaan Leader-toimintaan ja olemme luoneet uusia kumppanuuksia. Menestyksellinen työllistäminen jatkuu edelleen kuudetta vuotta ja kolmatta Mansikkia valmistellaan kiihtyvällä tahdilla näinä viikkoina. Nämä molemmat ”lippulaivahankkeet” ovat herättäneet kiinnostusta myös muissa ryhmissä ympäri Suomen.
Mistä sitten olemme löytäneet nämä ideat? Suoraan sanottuna olemme kopioineet ne. Sen jälkeen olemme muokanneet ja kehittäneet ideat omalle seudulle ja toimijoille sopiviksi hankkeiksi. Urheiluseurojen työllistämismalli esiteltiin meille vuonna 2010 Lahdesta käsin ja tartuimme siihen. Mansikin syntyhistoria alkaa Maaseudun tulevaisuuden lehtijutusta ehkä vuonna 2009. Tuossa jutussa kerrottiin Kauhavalaisen kyläyhdistyksen tapahtumasta. Aloimme kaupata ideaa alueemme toimijoille, mutta hämäläiseen tyyliin asian kypsyttely vei viisi vuotta. Mutta kun toimeen tartuttiin, niin tapahtumaa tehtiin talkoo- ja työtunteja säästämättä.
Viime syksynä LounaPlussan hallituksen ja toimiston väki lähti jälleen hakemaan uusia ideoita, tällä kertaa Suupohjasta eli Kauhajoen seudulta. Olin löytänyt muutamia seutujamme yhdistäviä tekijöitä, kuten teurastamo ja elintarviketeollisuus, koripallo ja vastikään perustetut kulttuuriyhdistykset. Lisäksi asukasmäärät olivat molemmissa laskevia ja oli tapahtunut teollisuuden iso rakennemuutos.
Meillä oli viemisinä esimerkit yhdistystyöllistämisestä ja Mansikista, joita saimme esitellä Suupohjan Leader-väelle. Itselleni monipuolisesta vierailusta jäi mieleeni erityisesti pohjalaisten kuuluisa yrittämisen meininki, mitä täältä meiltä lounaisesta Hämeestä puuttuu. Siellä käytettiin kiitettävästi Leader-rahaa moniin elinkeinollisiin hankkeisiin ja oli saatu aikaan runsaasti yritysryhmiä sekä uusia yrityksiä. Ja olihan siellä komiaa muutenkin. Yhteinen tahtotila elinkeinojen kehittämiseen tuli esille kaikissa vierailukohteissa. Miten tämä toteutettaisiin täällä Forssan seudulla – sitä en vielä tänään tiedä.
Suupohjalaiset olivat puolestaan vastavierailulla meillä heinäkuun alussa ja vastaavasti saimme esitellä heille ylpeänä meidän toimintaympäristöämme eli monia oppilaitoksia, aktiivisia palveluita tuottavia kyliä ja monipuolista kulttuuritoimintaa. Saimme myös tuulahduksen Runkomäen iltamista Malin Mikan esiintyessä vieraillemme Isossa Piipussa.
Olemme nyt kahdesti tavattuamme löytäneet alueiltamme myös yhteisiä haasteita, kuten toimijoidemme vähäisen kiinnostuksen kansainväliseen toimintaan. Jospa seuraava avauksemme olisikin etsiä yhdessä malleja sen herättämiseen ja luodaan uusi tapa toimia menestyksellisesti jopa kansainvälisesti? Itselläni tulee mahdollisuus pohtia kansainvälistymisen mahdollisuuksia kolmen viikon kuluttua Saksaan tehtävällä opintomatkalla. Mutta sitä ennen on kesäloma, joten mukavaa elokuuta teille kaikille!
Kirjoittajana toimi tällä kertaa LounaPlussa ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen.
Kuvassa: Lounais-Hämeen pirtin edustalla LounaPlussa ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen ja Suupohjan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila.
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
