Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
tie
posstetusivu
etusivukokeilu
konejaksi
previous arrow
next arrow

Vihreää kasvua Hämeestä

Miten vihreä kasvu liittyy maaseutuun Hämeessä? Siten, että Hämeen maaseudun kehittämistyötä toteutetaan Vihreän Kasvun Hämeeksi nimetyllä kehittämissuunnitelmalla. Nimi keksittiin aikoinaan korostamaan biotalouteen liittyvää kasvua osana maaseudun kehittämistä. Suunnitelma on tämän ohjelmakauden tiekartta, joka kertoo suunnan mihin maaseutua meillä Hämeessä kehitetään hanke- ja yritysrahoituksella.  Suunnitelmassa korostetaan erityisesti biotaloutta, monimuotoista yrittäjyyttä sekä niihin linkittyviä ruokaketjun, metsätalouden, puutuotealan ja matkailun kehittämistä sekä asumisen edellytysten parantamista maaseudulla. Myös uusiutuvan energian käyttö ja tuotanto sekä energiatehokkuus ovat mukana. Hämeen laajan maaseutualueen yritystoiminta eri toimialoilla ja elinkaarensa eri vaiheissa on otettu huomioon. ’Vihreä kasvu’ viittaa vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön elinkeinotoiminnassa, kasvuhakuiseen ja uudistuvaan yritystoimintaan sekä ympäristön huomioon ottamiseen. Maaseudun hyvinvointi rakentuu suunnitelmassa yritystoiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin kautta laaja-alaisesti.
Ohjelmakautta on nyt eletty jo sen verran, että on aika vähän tarkastella sitä, mihin kaikkeen rahaa on käytetty ja millaista kehittämistyötä on nyt menossa. Vielä ei ole aika antaa välitodistusta siitä, mitä ohjelmakaudella saatiin aikaan, koska tulosten kasaamiseen ei vielä laajemmin ole ollut mahdollisuutta. Tulosten analyysin aika on myöhemmin. Onhan sekin kuitenkin jonkinlainen saavutus, että ohjelmakausi on saatu käyntiin viime vuoden aikana, kun ohjelmakausi alkoi vuonna 2014. Olemme kuitenkin EU-maista ensimmäisten porukassa saaneet maaseutuohjelmat hyvin käyntiin. Aikamoista pöhinää onkin saatu jo nyt aikaan tänne Hämeeseenkin, kun monenkirjavia hankkeita on menossa.
Koko potti hämäläisen maaseudun kehittämiseen kahden maakunnan alueella on reilut 49 miljoona euroa.  Mukana tässä on ELY:n ja viiden Leader-ryhmän yhteinen rahoitus. Tässä yhteydessä tulisi muistaa, että myös Leader-ryhmien paikalliset ohjelmat samalla ainakin osittain toteuttavat Hämeen Vihreän kasvun suunnitelmaa. Meillä ELYssä on käytettävissä noin 30 miljoonaa euroa valtion ja EU:n rahaa ja lisäksi olemme laskeneet, että noin miljoona pitäisi saada kunnilta tai muilta julkisilta rahoittajilta. Kyllä tällä rahalla jo pitää saada maaseutua kehitettyä varsinkin, kun nyt on käytössä vähän enemmän rahaa kuin edellisellä kaudella ja veikkaisin, että selvästi enemmän kuin tulevalla EU-ohjelmakaudella (jos sellainen tulee, kuten nyt uskotaan ja toivotaan). Lisäksi Hämeen ELY jakaa vielä valtakunnallisiin hankkeisiin 15 miljoonaa, joten kyllä meillä hankkeita riittää rahoitettavaksi. Maaseutu kiittää saamastaan huomiosta julkisen rahoituksen määrässä kuluvalla ohjelmakaudella.
143 kehittämishanketta ja 68 yritystukea on viime vuoden lopun saldo, jonka olemme yhdessä saaneet Leader-ryhmien kanssa liikkeelle. Rahaa on näihin hankkeisiin käytetty lähes 15 miljoonaa, josta ELY:n osuus on 10,5 miljoonaa. Tämä vuosi on myös saatu rahoituksen osalta liikkeelle ja useita uusiakin hankkeita on käynnistynyt. Rahaa on kuitenkin vielä paljon käytettävissä loppukaudelle, joten eihän tässä olla vasta kuin alkuvaiheessa ja suurin innostus saatu purettua.
Suuri haaste on, mistä löytyy loppukaudelle lisää uutta luovia hankkeita, joista maaseutu saa parhaan hyödyn vaikkapa uusina yrityksinä ja työpaikkoina. Myös uutta osaamista ja uusia verkostoja tarvitaan, unohtamatta kansainvälistymistä. Erityisesti tarvitaan lisää innovatiivisia yrityshankkeita mukaan lukien yritysryhmät. Kaikki ohjelmaraha tulee käyttää hämäläisten hyväksi niin, että kun ohjelmakauden loppuarvion kannet lyödään aikoinaan kiinni, niin voidaan todeta saavutetun oikeita tuloksia ja meillä on hyvinvointi lisääntynyt hämäläisellä maaseudulla meidän jakaman rahoituksen vaikutuksesta. Vihreä Kasvu on tarkoitus kasvattaa täysikasvuiseksi kun ohjelmakausi päättyy.
Ruokaketjun kehittäminen ’pellolta pöytään’ on saanut tähän saakka eniten ELYn tukea. Maatiloja ja elintarvikeyrityksiä halutaan kasvattaa kilpailukykyisimmiksi sekä suosia lähiruokaa ja luomua. Myös elintarvikealan yritykset ovat löytäneet maaseuturahoituksen yritystukimahdollisuuden ihan hyvin. Matkailun kasvuun uskotaan, ja hankkeita on molemmissa maakunnissa. Matkailu on työllistävää ja onkin ilahduttavaa huomata, että matkailua pidetään yhä tärkeämpänä elinkeinoalana ja sen kehittämiseen halutaan panostaa. Puualan yrityksille on myönnetty investointeihin tukea ja pari hyvää metsä- ja puupuolenkin hanketta on menossa, joten myös ’vihreän kullan’ kehittämistyöhön on löydetty rahoitettavia hankkeita. Energiapuolella edistetään laajasti energiatehokkuutta ja viedään tietoutta uusiutuvan energian mahdollisuuksista yrityksille ja maatiloille unohtamatta maaseudun asukkaita. Metallifirmat ovat myös löytäneet meidän yritystuekemme. Yritysneuvonta, Green Care, hyvinvointipalvelut, hevosenlanta, uudet hevosenkasvattajat, vesienhoidon edistämien, kyläpalvelut sekä uuden maaseutukylän pilottihanke ovat myös löytäneet oikean rahoituskanavan Vihreän Kasvun maaseutusuunnitelmasta. Myös pari laajakaistainvestointia on rahoitettu, joten olemme mukana myös maaseudun pelastamisessa nopeiden tietoliikenneyhteyksin muodossa. Lisäksi alueen Leader-ryhmät ovat rahoittaneet todella paljon asukaslähtöisiä hankkeita, jotka keskittyvät asukkaiden hyvinvoinnin ja kylien vetovoiman parantamiseen hämäläisellä maaseudulla –nekin ovat osa Vihreän Kasvun suunnitelman toteuttamista.
Paljon on nyt menossa hankkeita ja niitä seurataan mielenkiinnolla ja niiltä odotetaan kolmea asiaa: Tuloksia, tuloksia ja tuloksia. Tuloksina odotamme yritystoiminnan uudistumista sekä kokonaisvaltaisesti ajateltuna asukkaiden hyvinvointia. Me kehittäjät puhumme aluetaloudellisista vaikutuksista, jolloin viitataan lähinnä uusiin yrityksiin, työpaikkoihin ja rahavirtojen lisääntymiseen alueella (= taloudellinen aktiivisuus kasvaa hankkeiden tuloksina). Lisäksi tulee tuloksissa ottaa huomioon myös ’pehmeämmät  tulokset’ eli vaikkapa yhteisöllisyyden, sosiaalisen pääoman ja ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen –näiden mittaaminen onkin jo haastavampaa. Hankkeiden tulee joka tapauksessa osoittaa tarpeellisuutensa tulosten kautta –tuloksia on kuitenkin monenlaisia, joten myös epäonnistuminen voi olla tulos, vaikka sitä ei kukaan toivokaan. Parhaat hankkeet ja esimerkit on hyvä nostaa esiin ja kertoa mitä kaikkea hyvää on saatu aikaan ja joku voi väittää hankkeiden saaneen aikaan jopa vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden osoittaminen hankkeiden jälkeen onkin jo vaativampi laji.
Lisää Vihreää Kasvua odotetaan tuleviin hankkeisiin. Vielä on ohjelmakautta niin paljon jäljellä, että mahdollisuudet ovat lähes rajattomat –tai näin virkamiehenä on toki pakko sanoa, että mahdollisuudet ovat lainsäädännön ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset. Ja kannattaa aina muistaa, että Hämeessä mahdollisuudet on kirjoitettu jollain tasolla Vihreän Kasvu ohjelma-asiakirjaan –käyttäkää sitäkin tiekarttana uusien hankkeiden suunnittelussa.

Kirjoittajana toimi Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen.
 
 
 
 
 
 

Kaikki