Jarno Nummela pääsi uudella vesikasvien niittolaitteistollaan ensi kertaa tositoimiin viime viikolla, kun niitot alkoivat Hollolan Hahmajärvellä.
Hahmajärvellä niittoalaa on pari hehtaaria viidessä kohteessa. Ensimmäisenä siivottiin uimarannan lähialuetta, jossa on runsaasti järvikaislaa, lummetta ja ulpukkaa. Seuraavaksi niitettiin Rontinlahdella ja Likorannan tuntumassa. Hahmajärven jälkeen siirrytään Vesijärvelle, jossa niittoalaa on reilut 20 hehtaaria. Niitoilla estetään matalien lahtien ja rantojen umpeenkasvua ja parannetaan veden virtausta.
– Hyvin toimii, täällä mennee vajaat kolme päivää, totesi Nummela niittotyön etenemisestä.
Ruotsista hankitun Dorotea-niittokoneen työleveys on kolme metriä. Paikallinen yritys, Adewelt suunnitteli ja rakensi viisi metriä leveän tukevan haravan ja sen nostoon tarvittavan hydrauliikan. Merkittävä osa vesikasvien niittotyöstä on niitetyn massan kokoaminen ja työntäminen rantaan.
Nummela on monialayrittäjä, jolle tutuimmat vedet ovat Vesijärven Laitialassa. Niittolaitteiston hankintaa hän oli pohtinut jo pidempään ja nyt koko elokuu on varattu niitoille.
Tärkeä virkistysjärvi
Hahmajärven osakaskunnan Janne ja Hannu Pohjola piipahtavat katsomassa työmaata. He ovat hoitaneet yhteydet maanomistajiin ja sopineet, minne niittomassat voi läjittää. Samalla paikalle pyörähtää Antti Palo, joka tulee myöhemmin nostamaan niittomassan vedestä rannalle traktorisovitteisella metsäkouralla.
Hannu Pohjola on tyytyväinen siitä, että rantaa tänä vuonna niitetään. Järvi on tärkeä paitsi Herralan kylän asukkaille, myös koko eteläiselle Hollolalle ja osalle orimattilalaisia. Uimaranta on erityisen suosittu.
Noin 100 hehtaarin kokoisella Hahmajärvellä toimii kaksi osakaskuntaa. Hannu Pohjola toivoo, että osakkaat ottaisivat aktiivisemmin osaa järven hoitamiseen. Nyt kalastusmaksuilla on istutettu kuhanpoikasia ja joskus myös ankeriaita. Hoitokalastusta on tehty vuosia sitten.
Hahmajärven niittojen rahoitus tulee Vesijärvisäätiön kautta. Säätiö tukee niittoja kohteissa, joilla on yleishyödyllistä merkitystä vesistön tilaan ja virkistyskäyttöön. Tavoitteena on, että kussakin niittokohteessa osakaskunnan väki tai kyläläiset organisoivat ja toteuttavat niittojätteen noston ja läjityksen. Toiveena on kehittää myös niittojätteen jatkokäyttöä esimerkiksi peltolevitykseen, jolloin vesikasvien ravinteet saataisiin kierrätykseen ja massa parantamaan viljelysmaan rakennetta.
Yhteispelillä työ sujuu. Jarno Nummela työntää massaa lähemmäs rantaa ja Antti Palo metsäkuormaimineen nostaa massan rannalle ja siirtää kauemmas läjitykseen.
Pääkuva: Niitetty vesikasvimassa kootaan rannalle niittoveneen edessä olevalla haravalla.
Teksti ja kuvat: Irma Peltola / Yhteisillä aalloilla -hanke
Yhteisillä aalloilla -viestintähanke edistää maaseudun kehittämistä ekologisesti kestävällä tavalla. Yhteishanke kattaa koko Kanta- ja Päijät-Hämeen ja on aktiivisessa vuorovaikutuksessa laajan toimijaverkoston kanssa (mm. alueen oppilaitokset) sekä muiden alueelle käynnistyvien ympäristöalan hankkeiden kanssa. Rahoitus tulee maseuturahasto Hämeen ELY-keskuksen kautta.