Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä

Vantaanjoen vesistö on elvytetty Suomenlahden parhaaksi taimenvesistöksi – työtä kuitenkin riittää jatkossakin

Saavumme Vantaanjoen yläjuoksulle Hämeen puolelle aamupäivällä. Paikalla on jo kuusi Virhon palkkaamaa virtavesikunnostajaa ja yksi opiskelija aloittamassa hoitotoimenpiteitä. Puron uoman rannalle on tuotu isoja kasoja kutusoraa sekä poikaskiviä ja kohta alkaa niiden siirtäminen uomaan.

Näin etenee Virtavesien hoitoyhdistys Virhon uhanalaisille taimenille rakennettavien kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentaminen.

— Usein kunnostaminen ymmärretään raivaukseksi, vaikka tämä on päinvastoin kivien ja soran lisäämistä uomaan. Näin poikaset saavat suojaa poikaskivikoista ja emokalat kutupaikan soraikoilla, kertoo Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.

Kuvassa Kari Stenholm
Kari Stenholm kertoo virtavesien kunnostuksesta.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n tavoitteena on elvyttää virtavesiä ja turvata koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Tavoitetta toteutetaan Suomen monilla vesistöillä koski- ja purokunnostuksin, rakentamalla kalateitä, lohikalojen kotiutusistutuksilla ja tehokkaalla suojelutyöllä. Vantaanjoen vesistöön Virho ei kuitenkaan tee istutuksia vaan kaikki Vantaanjoen yläjuoksun paikalliset sekä meritaimenet ovat luonnonkudusta peräisin.

Vantaanjoen vesistössä Hämeen puolella tätä tavoitetta on rahoitettu vuoden 2016 puolivälistä alkaen muun muassa Leader EMO ry:lta saadulla EU:n maaseuturahoituksella sekä rahoitukseen liittyvillä talkoilla.

— Olen erittäin tyytyväinen tähän kunnostustyöhön. Tässä lisätään jokivesien virkistyskäyttöarvoa, tässä on myös ympäristökasvatuksellista näkökulmaa ja laajemmin koko Suomen mitassa tämä parantaa arvokalojen lisääntymismahdollisuuksia, Leader EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari muistuttaa.

Kari Stenholm ja Esko Pietari keskustelevat
Kari Stenholm ja Esko Pietari keskustelevat Vantaanjoen vesistöjen kunnosta.

Vesistöjen elpymiseen vaikuttaa moni asia

Työtä Vantaanjoen vesistön virtavesien hoidon eteen on tehty jo yli kaksikymmentä vuotta. Eu:n maaseuturahoituksella on vuoden 2016 puolivälistä alkaen tehty suunnitelmallisesti kalataloudellisia täsmäkunnostuksia juuri niihin Virhon valitsemiin paikkoihin, joissa on hyvä vedenlaatu ja joista saadaan paras hyöty Vantaanjoen elvyttämisen kannalta. Vuosikymmenien työn aikana Stenholm on nähnyt Vantaanjoen vesistössä ison muutoksen.

— Pääuoma yläjuoksulla Riihimäen alapuolella on edelleen aika huonossa kunnossa, mutta pienet lähdevesivaikutteiset purot antavat paljon toivoa vesistöjen elpymisestä. Parantunut vedenlaatu houkuttelee meritaimenia nousemaan Vantaanjoessa latvavesille saakka ja tämä on iso muutos entiseen, Stenholm iloitsee.

Kutemiseen vaikuttaa myös virtaavan veden määrä. Vaikka viime vuonna Vantaanjoen yläjuoksulla kuti ennätysmäärä meritaimenia, osassa yläjuoksun puroja ja uomia veden virtaus oli niin vähäistä, että kuteminen alkoi hyvin myöhään.

— Vantaanjoen vesistö, ei siis pelkkä Vantaanjoki, on elpynyt. Alajuoksulla on istutettuja kaloja ja yläjuoksulla luonnonkaloja, jotka lisääntyvät hyvin. Meritaimenten kutualue on yli 20 vuoden aikana tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten ja suojelutyön johdosta laajentunut Vantaankoskelta 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen latvoille. Vantaanjoen vesistön kunnostamisella ja suojelutyöllä on ollut meritaimenelle suuri merkitys. Vielä runsas vuosi sitten meritaimen oli äärimmäisen uhanalainen laji. Kunnostus ja Suojelutoimilla on onnistuttu nostamaan se erittäin uhanalaiseksi, Stenholm sanoo.

Vantaanjoen yläjuoksun villit meritaimenet 2/2019 from Kari Stenholm on Vimeo.

Vesistön kunnon paranemiseen alueella on vaikuttanut pitkäkestoisen työn lisäksi myös Virhonkin vaatima Riihimäen jätevedenpuhdistamon uusiminen. Enää aiemmin niin tavallisia ylivuotoja ei ole kuin harvakseltaan.

— Lähes kaikki paikallisten- ja meritaimenten kutuhavainnot tehtiin vuonna 2019 rakennetuilla kutusoraikoilla. Alkuperäiset kutusoraikot ovat Vantaanjoen vesistöstä pääosin tuhoutuneet ruoppausten, rakentamisen ja liettymisen johdosta, Stenholm muistuttaa.

Kunnostustyötä tarvitaan myös tulevaisuudessa

Virho jatkaa Vantaanjoen vesistön kunnostus- ja suojelutyötä tulevaisuudessakin. Leader-rahoitus on kattanut Vantaanjoen vesistön noin 80 000 euron vuosittaisesta kunnostusbudjetista neljäsosan.

Kunnostustoiminnan rinnalla Virho tekee myös laajaa Vantaanjoen vesistön tarkkailu-, suojelu-, valistus- ja tiedotustyötä, jolla kunnostuksien tuottama hyöty varmistetaan ja jolla laajennetaan Vantaanjoen vesistön kunnostuskelpoisen alueen kokoa.

Virho on vuosien suojelutyönsä ohella kaivanut esiin muun muassa Vantaanjoen salattuja jätevesipäästöjä, julkaissut niistä tietoja ja vaatinut parannusta kuntien vesilaitosten ja valvovien viranomaisten toimintaan, sekä tehnyt lausuntoja asiasta.

— Virho on systemaattisesti tiedottanut myös Vantaanjoen vesistön muista isoista ongelmista ja vaatinut parannusta niihin sekä tehnyt niistä lausuntoja. Aktiivisella työskentelyllä myös muita Vantaanjoen ongelmia on saatu vähennettyä. Pikkuhiljaa Vantaanjoen kuntien vesilaitokset ja valvovat viranomaiset ovat myös parantaneet toimintaansa ja jätevesipäästöt ovat vähenemässä, mutta työ jatkuu edelleen, Stenholm sanoo.

Lue lisää virtavesien kunnostuksesta:

Virho ry

YLE – Mikko “Peltsi” Peltola rakentaa poikaskivikoita uhanalaiselle meritaimenelle Vantaanjokeen – kunnostustöillä on onnistuttu vahvistamaan taimenen kantaa

YLE – Vantaanjoki on noussut Suomenlahden parhaaksi taimenjoeksi – lähdevesipurojen varsi on hämmästyttävä, mutta tuntematon paratiisi

YLE – Kutukoskien hävittäminen ja vaellusesteet uhkaavat kalojamme – nyt on aika auttaa!

Kaikki