Vähikkälän seuratalolla käy jo iloinen puheen sorina, vaikka kello ei ole vielä edes yhdeksää aamulla. Hankalasta aamuajankohdasta huolimatta seuratalolle on kerääntynyt mukavasti väkeä ottamaan vastaan Suomen älykkäin kylä -kilpailun tuomaristoa, joka vielä hetken antaa odottaa itseään. Paikalla on kyläaktiiveja ja kunnan edustajia, muutama henkilö osallistuu ohjelmaan etänä. Satu Anttila yksi Vähikkälän kylän aktiiveista ohjaa tilaisuuden kulkua.
Anttila luonnehtii kylätoimintaa seuraavasti:
Kylätoiminta on parhaimmillaan aitoa, avointa ja tekijöidensä näköistä. Kylätoiminta on yhtä kuin kyläläiset ja jokaisella on mahdollisuus olla mukana oman aktiivisuutensa mukaisesti. Toiminnan on myös uskallettava muuttua, elettävä hetkessä, mutta myös perinteitä kunnioittaen. Myös Vähikkälän älykäs kylätoiminta on tehnyt muutosmatkan viimeisten vuosien aikana, muuttunut tekijöidensä ja todennetun tarpeen mukana.
Alun perin Vähikkälässä suunniteltiin muun muassa koulun yhteyteen toteutettavaa monitoimitaloa ja nousta kaikkien tuntemaksi Hämäläiseksi kulttuurikyläksi, joka tarjoaa kulttuurielämyksiä kaikenikäisille. Leader Linnaseudun rahoittama Vähikkälä maailmankartalle -hanke oli yksi väylä tähän. Koronakevät vaikutti kuitenkin tähän, kuten kaikkeen muuhunkin. Vähikkälässä oli jo olemassa pitkälle viedyt suunnitelmat Vähikkälän minifestareista, joihin oli jo sovittuna Olavi Uusivirran sekä Eino Grönin keikat. Uutena aluevaltauksena oli tulossa hankerahoituksen saanut Vähikkälän Country Festarit maan huippuosaajien kanssa, kesäkauden avajaiset ja päättäjäiset sekä lasten näytelmäpäivä.
— Nämä jäivät valitettavasti toteutumatta. Lisäksi laajan kumppanijoukon kanssa sovittu Vähikkälän kylähullujen kylärundi kaikkien maakuntien vuoden kyliin jäi odottamaan uutta mahdollisuutta. Vähikkälää ei kuitenkaan noin vain lannisteta. Suurin osa näistä tapahtumista pistettiin hetkeksi pöytälaatikkoon ja nostetaan sieltä taas esille, kun aika sen sallii. Niiden sijaan kulisseissa on tapahtunut paljon. Olemme keskittyneet seuratalon kunnostukseen, Satu Anttila kertoo Vähikkälän muuttuneista suunnitelmista.
Älykkään seuratalon lämmitys päälle, vaikka kesken Japanin matkan
Seurataloa on kunnostettu runsaasti jo koronakevättä aiempina vuosina. Seuratalolle on rakennettu vuosien aikana muun muassa kylän valokuituverkon keskus (15 taloa) ja koko seuratalon sähköjärjestelmät on uusittu. Ulkovessat, hätäuloskäynti ja viher- ja piha-alueet on kunnostettu sekä keittiö ja LVI-remontit tehty viimeisimpinä tänä vuonna.
— Kun seuratalolle piti saada itsenäisyyspäivän juhlia varten lämmöt päälle ennen tilaisuuden alkua, hoidin homman kuntoon Japanista etänä, Jari Anttila, Vähikkälän Maa- ja Kotitalousseuran puheenjohtaja, muistelee nauraen.
Seuratalon remonteissa kylälle on tuotu siis älykästä infraa, jota kyläläiset voivat hallita ja seurata etänä. Kyläläisten mielestä tähän on ollut kannattavaa sijoittaa.
— Kyläläisten mielestä tämä kehitys on ollut tarpeellista, sillä seuratalo on pitkiä aikoja yksin. Talvella voi olla useampi viikko, kun talolla ei käy ketään. Jos lämmitysjärjestelmä vikaantuisi tai tapahtuisi vuoto vesijohtoputkistossa vahingot olisivat mittavat, ennen kuin asia huomattaisiin ilman nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä. Kyläläisten Seurataloa varten kehittämä vuotovahti-ohjelmisto valvoo vuotoja ja vesipumpun käyttäytymistä jo neljässä taloudessa Vähikkälän kylällä, Jari Anttila kertoo.
Vähikkälässä halutaan vahvasti kehittää, kehittyä ja tarjota lisäarvoa erityisesti oman kylän asukkaille, mutta olla osaltaan eturintamassa koko maaseudun elinvoiman varmistajana.
— Uskomme, että koronapandemian myötä maaseudun rooli tulee korostumaan entistä enemmän ja olemme valmiita olemaan osa tätä muutosta. Jotta saamme tämän kaiken toimimaan taustalla on kuitenkin paljon piilossa olevaa digitaalista ja älykästä toimintaa, jotka mahdollistavat tapahtumiemme toimivuuden ja älykkään asumisen kylällä, Jari Anttila muistuttaa.
Kylän valttina yhteisöllisyys
Tapahtumia ja projekteja tehdään kylällä yhdistykset yhdessä ja yhteistyössä. Iso ponnistus oli Olavi Uusivirran levynjulkistus keikat 2019, joita oli järjestämässä koko kylä yhdessä. Myös eri sukupolvien yhteinen toiminta on kylälle tärkeää.
— Tästä esimerkkinä jo kahtena kesänä osuuspankin rahoituksella olleet kesätyöntekijät. Vuonna 2019 töissä oli kolme nuorta ja heidän työnkuvansa oli paljon lasten parissa. Tänä kesänä töitä teki neljä nuorta ja heidän päätehtävänsä oli olla kylän ikääntyneiden apuna, Sari Anttila kertoo.
Vähikkälässä ollaan oman kylän kehittämisen ohella mukana myös alueellisissa sekä valtakunnallisessa yhteistyössä. Vähikkälä oli mukana Kuntaliiton älykkäitä kuljetusratkaisuja etsineessä Klash-kilpailussa KaikkiKyytiin -tiimissä, ja voittohan sieltäkin tuli. Työ myös tämän ympärillä jatkuu. Jalka on myös oven raossa kohti kansainvälisyyttä ja Vähikkälä on pilottikylänä mukana SPARKS Smart Village -hankehaussa.
Mutta miten Vähikkälä saa mahdollisimman monet kyläläiset mukaan?
— Aina kun Vähikkälässä tehdään, tehdään antaumuksella, aidosti ja suoraan sydämestä. Kun joku saa hullultakin kuulostavan idean, löytyy heti toteuttajien porukka. Mopo karkaa helposti käsistä ja pikkuprojektit suurenevat vauhdilla. Olemmekin itse todenneet, että Vähikkälä on taitava reagoimaan nopeasti ja toimimaan paineen alla, Satu Anttila hymyilee.
Suomen älykkäin kylä -kilpailun aikana Vähikkälässä on myös tiivistynyt ajatus siitä, mitä kyläaktiivit juuri tällä hetkellä haluavat toteuttaa.
— Kylätoimintaa loppupeleissä kuitenkin tehdään itselle ja läheisille. Haluamme tuottaa hyvää oloa kyläläisille ja muille kanssakulkijoille, niin että myös itse nautimme tekemisestämme ja itsemme ylittämisestä tapahtumien ja projektien myötä, Satu Anttila tiivistää kylän tunnelmat.
Suomen älykkäin kylä -finaalin tiedote
Pistä seurantaan myös Vähikkäkän oma youtube-kanava
——–
Suomen älykkäin kylä -kilpailun on voittanut Kajaanissa sijaitseva Vuolijoen kylä.
Erityismaininnat menivät Kanta-Hämeeseen Vähikkälän ja Kainuuseen Nakertaja-Hetteenmäen kyliin. Suomen älykkäintä kylää alettiin etsiä reilut kaksi vuotta sitten ja kisaan ilmoittautui 33 kylää eri puolilta Suomea.