Sopivien tuotteiden määrä viennin pullonkaulana
Suomalaisille elintarvikkeille on suurta kansainvälistä kysyntää, kun Business Finlandin Food from Finland -ohjelma avaa markkinoita ympäri maailmaa. Pullonkaulana kasvulle on kuitenkin kysyntää vastaavien elintarvikkeiden rajallinen määrä.
Finnish Food Innovations -ohjelma (FFI) on lähtenyt ratkaisemaan edellä mainittua haastetta luomalla uusia keinoja menestystuotteiden kehittämiseen. Myös pk-sektorin pääsyä vientimarkkinoille on haluttu vauhdittaa.
– Analysoimme, että elintarvikealan tuotekehityksessä on aukkoja, ja siitä FFI-ohjelma sai alkunsa vuonna 2016, ohjelman innovaatiojohtaja Jukka-Pekka Inkinen kertoo.
– Kysyntää suomalaisille tuotteille on, mutta tarjonta on edelleen harvojen, pääasiassa suuren kokoluokan yritysten varassa. Kauppaa tehdään yhä myös liikaa myymällä maailmanluokan raaka-aineita muualle jalostettavaksi, jolloin tuotto menee muualle.
CoDesign ratkaisuna tuotekehityspulmiin
FFI toi yritysten käyttöön uuden systemaattisen tuotekehitystavan, CoDesing-menetelmän, jossa yritykset ja asiantuntijat kehittävät tuotteita yhdessä. Menetelmä tuo myös pienten ulottuville perinteisesti vain suurten yritysten saatavilla olleet tuotekehitysresurssit ja osaamisen.
– Ensimmäisenä CoDesign-menetelmässä nostetaan esille markkinatiedon tärkeys. Syntyy oivaltava näkemys siitä, mikä on niche-markkinatarve ja mistä muodostuu tuotteen uniikkius. Sen jälkeen käydään läpi, miten jalostusarvoa nostetaan ja kuinka suomalainen erikoisosaaminen kytketään tuotteeseen tuomaan lisäarvoa ja kilpailuetua, Inkinen toteaa.
CoDesign-työryhmissä tuotekehitykseen osallistuu laaja joukko osaajia poikkitieteellisen tutkimuksen, kuluttajakäyttäytymisen, designin, pakkaussuunnittelun, gastronomian ja vientikaupan aloilta.
– Tuotteisiin syntyy ainutlaatuista lisäarvoa, jota on vaikea jäljitellä, ja joka voidaan väljemmin hinnoitella. Tuotekehitysprosessi nopeutuu, kun olennainen tieto vaihtaa omistajaa ryhmissä. Menetelmä on aikaa ja rahaa säästävä.
FFI mukana kasvattamassa Suomen elintarvikevientiä
Lähes 95 % suomalaisista elintarvikeyrityksistä on alle 50 henkeä työllistäviä mikro- ja pk-yrityksiä (lähde: Lähiruoan koordinointihanke/www.aitojamakuja.fi). Vientitavoitteiden saavuttamiseksi ja ennenkaikkea viennistä koituvien hyötyjen jakautumiseksi laajasti, vientitoimintaan on tarpeen kytkeä pienetkin tuottajat, mukaan lukien maaseudun pienyritykset. Näiden yritysten aktivoinnilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Myös mikro- ja pk-yritysten pääsy vientimarkkinoille auttaa turvaamaan ruoantuotannon ja elinkeinon harjoittamisen jatkuvuutta läpi maan.
Suomalaisten tuotteiden vahvuuksia ovat muun muassa lyhyet tuotantoketjut, läpinäkyvyys, luonnon raaka-aineiden monipuolinen käyttö ja artesaanityyppiset tuotantoprosessit. Erityisesti pienet yritykset pystyvät nostamaan esille näitä kilpailuetuja tuotteissaan.
Suomi on vahvemmin kasvattamassa elintarvikevientiä FFI-ohjelman ansiosta. Ohjelma on muuttanut alan toimintakulttuuria. Yritykset voivat jatkossa järjestää yhdessä tuotekehitystyöpajoja ja alan kehittäjät saavat mallista uuden työkalun käyttöönsä.
– Yhdessä tehty luova ideointi on voimavara. Saimme pienet toimijat tekemään yhteistyötä ja kasvamaan osiensa summaa suuremmaksi.
Ohjelma aktivoi yrityksiä toimintaan
Uusia tuoteideoita syntyi ohjelman aikana useita satoja. Ohjelmaan osallistuneiden noin 200 yritysten edustajan joukosta tehdyssä haastatteluotoksessa peräti yli 80 prosenttia kertoi saaneensa markkinatietoa, joka auttoi heitä kehittämään uusia vientituotteita. Lähes 50 prosenttia vastaavista oli hyötynyt verkostoitumisesta toisten yritysten tai asiantuntijoiden kanssa, ja yli 40 prosenttia vastaajista oli tehnyt olemassa oleviin tuotteisiin parannuksia vientikilpailukyvyn lisäämiseksi. Lähes 20 prosenttia vastaajista oli pystynyt innovoimaan suoraan hyödyntämiskelpoisia uutuusvientituotteita itselleen.
– Pystyimme luomaan toimintamallin, jota elintarvikeala voi hyödyntää pitkällä aikavälillä. Finnish Food Innovations -ohjelman vaikutus tulee kumuloitumaan vienninedistämisessä monilla tasoilla. Toimintatapa on skaalattavissa myös muuhunkin kuin elintarvikealan innovointiin, Inkinen summaa.