Uuden innovaation käyttöönotto onnistui perustamistuella
PAMA Hockeyn kehitysjohtaja Mikko Raulahti ja jääkiekkomailasuunnittelun nestori Antti-Jussi Tiitola ovat tuoneen aivan uudenlaisen komposiittimailan markkinoille. Päijänne-Leader ry:n myöntämällä perustamistuella oli suuri merkitys toiminnan käynnistämisessä ja Padasjoen palauttamisessa jääkiekkomailojen valmistuksen keskiöön.
Padasjoella, nelostien varrella olevalla teollisuusalueella kaikuu teräviä kilahduksia, kun tiiviit kumimassalevyt helähtelevät maalin kehikoihin ja vanerilevyihin. YLE:n toimittajia ammattikiekkoilijoiden kanssa on testaamassa jääkiekkomailoja keskellä avaraa tuotantohallia, jonka keskiosaan on rakennettu jääkiekkokaukalon pääty. Vikkeläsanainen PAMAn edustaja on esittelemässä vieraille mailan ominaisuuksia ja laukaisutekniikoiden variaatioita, joihin komposiitti taipuu. Ulkona alkukesän auringossa mailojen suunnittelun pioneeri Antti-Jussi Tiitola pitelee kädessään kevyttä jääkiekkomailaa hymyillen ja pyöräyttää sitä kiekkojen sadellessa seinään.
– Olen elänyt kaikki mailan valmistuksen vaiheet. Nyt kehitysjohtajana toimiva Mikko Raulahti on ollut minulla aikoinaan töissä täällä Padasjoella Montrealin tehtaalla, jossa aikoinaan tehtiin yhden sukupolven komposiittimailaa. Siitä on jo 20 vuotta aikaa, mutta pari vuotta sitten Mikko otti minuun yhteyttä ja kysyi, että vieläkö lähdettäisiin tekemään uutta mailaa. Sillä tiellä tässä ollaan. Mikko keräsi sijoittajaporukan, joka perusti UH Corps Oy:n ja minä tulin auttamaan valmistuksen teknisessä puolessa, Tiitola kertoo yrityksen perustamisesta.
Mikko Raulahti kertoo pitäneensä Tiitolaa oppi-isänään Montrealilla koetuista oppivuosista lähtien.
– Komposiittimailoja ei valmisteta Suomessa lainkaan ja Euroopan mittakaavassakin olemme yksi ainoista niitä tekevistä yrityksistä, Raulahti kertoo ja antaa Tiitolan esitellä uuden varren ja lavan liittämistavan, jossa liitos tulee lavan nilkkaosaan perinteisen menetelmän sijasta.
– Meidän tuotannossamme on ainutlaatuista se, että valmistamme lavat ja varret erikseen, jolloin voimme toteuttaa kummallekin komponentille parhaiten soveltuvia menetelmiä. Nämä yhdistetään vasta tuotannon loppuvaiheessa riippuen siitä millaisia lapamuotoja ja varren jäykkyyksiä tilaaja haluaa, Tiitola valottaa.
– Mailan nilkkaliitoksen tuomat edut ovat omaa luokkaansa ja kokonaisrakenne on parempi kuin kilpailijoilla. Mailan valmistustekniikasta johtuen emme ole joutuneet tekemään materiaalien suhteen minkäänlaisia kompromisseja, Mikko Raulahti täydentää.
Mailakoneet eivät nuku edes tehtaan ollessa täynnä vieraita, vaan lavat lepäävät prässeissään kovassa paineessa ja komposiitti kietoutuu varreksi. Hallin eteisessä tulijaa tervehtiikin tasoihin pinottuja mustia mailoja.
– Tuotantomme on melko tasaista, teemme noin 200-250 mailaa viikossa. Teemme pääasiallisesti vain yhtä tuotetta. Olisi mahdollista tuottaa useampaakin varsimallia, mutta se tuntuisi keinotekoiselle tavalle laajentaa valikoimaamme. Emme halua tehdä kompromisseja, vaan tuottaa markkinoille parhaan mahdollisen tuotteen, Raulahti jatkaa.
Tuotannon käynnistäminen on iso ponnistus
UH Corps sai ensimmäisenä yrityksenä Hämeen alueella perustamistukea toiminnan käynnistämiseen. Prosessi osoittautui haastavaksi, mutta tuotanto on nyt saatu hyvin käyntiin. Ainutlaatuinen mailojen valmistustapa perustuu itse suunniteltuun koneistoon.
– Tuotantokoneisto on kokonaan meidän suunnittelemamme ja ennen kaikkea se on myös kokonaan Suomessa valmistettu, Tiitola kertoo.
– Tuollaisia koneita ei saa kaupasta ostettua. Suurin osa laitteista on tehty täällä Padasjoella ja minkään osan valmistuksessa ei ole menty Kangasalaa kauemmas. Hyvin tiukasti tässä maastossa ja tässä ympäristössä olemme toteuttaneet niin tuotannon kuin automaationkin, Raulahti täydentää oppi-isäänsä.
– Teollisessa yrityksessä rahaa kuluu paljon ennen myynnin käynnistymistä. Olemme käyttäneet perustamistukea mm. verkkosivuston suunnitteluun ja ostopalveluihin sekä muihin asiantuntijapalveluihin, patentointiasiamiehen kuluihin ja markkinointisuunnitelman laadintaan, Kaulio kertoo.
– Itse hakuprosessi oli pitkä ja vaiheikas. Tukimuoto oli uusi myös viranomaisille, ja jouduimme aika monta kertaa täydentämään hakemustamme matkan varrella. Leader-ryhmän ja Ely-keskuksen välinen yhteistyö ei ollut aivan saumatonta, mutta palvelu oli hyvää ja tahtoa viedä asiaa eteenpäin löytyi, Kaulio kertoo kokemuksista pilottiyrityksenä uusilla tukikentillä.
– Tukien hakemiset ovat yrittäjälle kovia paikkoja. Tuntuu, että byrokratiaan ja paperisotaan menee alussa suhteettoman paljon aikaa. Sen ajan voisi käyttää tuotannon käynnistämiseen, Tiitola kertoo viitaten intoon, jolla kuusihenkinen yritys on työhönsä käynyt tuotekehityksen ja tuotantolaitteiden suunnittelussa.
Uusi tukimuoto oli byrokratialtaan kaikille osalliselle uusi. Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Anu Taipale kertoo hankepäätökseen saattamiseen olleen haasteellista ja vaatineen lukuisia työtunteja, jotta hanke saataisiin onnellisesti maksatukseen asti.
– Periksi ei annettu. Idea oli hyvä, uusi ja erilainen. Toimintaryhmämme oli harkintansa tehnyt ja päättänyt tukea yrittäjää. Uuden tukimuodon tuomista ongelmista ja viivästyksistä huolimatta halusimme näyttää, että yrittäjää tuetaan ja hanke tuotetaan loppuun asti, Taipale kertoo.
– Hankehakemuksessa meitä kiehtoi erityisesti uuden innovaation käyttöönoton onnistuminen. Halusimme tukea nimenomaan uutta yritystoimintaa alueella. Tämä oli ensimmäinen ja täysin uniikki kappale, niin tuotteena kuin hankkeena. Se oli alueemme ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa myönnetty perustamistuki, Anu Taipale jatkaa.
PAMA on saanut mediakasvokseen HIFK-legenda Kimmo Kuhdan, joka tutustui mailoihin testatessaan niitä televisio-ohjelmaa varten.
– Kimmo tykästyi mailaan testatessaan sitä ja on auttanut meitä erinäisissä jutuissa siitä lähtien. Hän on halunnut auttaa hyvän tuotteen esille tuomisessa ja brändäyksessä, Mikko Raulahti kertoo.
Osansa asiassa saattoi olla myös PAMAn mailojen soveltuminen erityisen hyvin junioreille varren rakenteen ansiosta, sillä Kuhta pitää junioreille suunnattua jääkiekkokoulua.
Kuvat ja teksti: Ottopekka Wiik/Hämeenraitti
Katso myös PAMAn miesten mietteitä alla olevalta videolta!