LAB-ammattikorkeakoulun Maallemuuttajat 2030 -hanke on koonnut vinkkejä ja menetelmiä maaseudun etätyötilan kehittämiseen. Raportti perustuu hankkeen järjestämiin työpajoihin, joissa etätyön tekijät ja etätyötilan tarjoajat kohtasivat ja kokosivat ideoitaan unelmien etätyötila maalla -ajatuksella.
Etätyön tekemisen lisääntymisen vuoksi etätyötilojen tarve on kasvanut. Tästä syystä monille paikkakunnille on perustettu tai ollaan perustamassa etätyötiloja. Maallemuuttajat 2030 –hanke koki tarpeelliseksi nostaa esiin etätyötilojen kokemuksellisuuden käyttäjien näkökulmasta.
Hanke toteutti Unelmien etätyötila maalla -nimeä kantavat parin iltapäivän työpajat, joissa keskityttiin palvelumuotoilun keinoihin etätyötilojen kehittämisessä. Palvelumuotoilu keskittyy asiakkaan kokemukseen palvelusta ja sen kehittämiseen. Asiakkaan kokemusta voidaan kartoittaa esimerkiksi haastatteluilla ja havainnoimalla. Tarkoituksena on ymmärtää asiakkaan maailmaa, kuten työpajassa luennoiva palvelumuotoilun asiantuntija Leena Markiet Maaseudun Sivistysliitosta kiteytti asiaa.
Ensimmäisenä päivänä työpajaan osallistui etätyöläisiä ja etätyötilan tarjoajia. Työpajat aloitettiin kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroilla, joissa käsiteltiin mm. työskentelyä Heinolan kaupungin tarjoamassa etätyötila Spotissa sekä miten etätyötila antoi rohkeutta muuttaa maaseudulle pitkän harkinnan jälkeen. Puheenvuorot siivittivät ajatukset etätöiden hyviin käytänteisiin ja omiin unelmiin hyvin toimivasta etätyötilasta. Puheenvuorojen jälkeen työpajan päätehtävässä oli tapahtuman nimen mukaisesti tarkoitus ideoida pienryhmissä unelmien etätyötila maalla. Työpajan ideoinnissa ei keskitytty yhteen tiettyyn etätyötilaan, koska osallistujia oli eri puolilta Suomea. Oman etätyötilan kehittämisessä kannattaa tehdä ideointia omien asiakkaiden ja lähiasukkaiden kanssa. Ideointi voi olla aktiivista, työpajamaista tekemistä tai passiivista kokemusten ja ideoiden keräämistä esimerkiksi nettilomakkeella tai etätyötilan ilmoitustaululla.
Peruspalvelut toivotaan olevan lähellä
Etätyötilan toivotaan olevan peruspalveluiden lähellä. Vaatimattomin toive on kioski, josta saa ostettua unohtuneen kahvimaidon. Muihin läheltä löytyviin peruspalveluihin listattiin palveluita aina kampaamosta autohuoltoon. Etätyötilan pitäjän järjestämiin palveluihin ideoitiin esimerkiksi kylmäsäilytystila ruokakuljetuksille tai –ostoksille, paikallisten tuotteiden suoramyyntiä sekä hyvinvointiin liittyviä palveluita kuten hieroja ja puistojumppa. Etätyöläiset kokevat, että it-tuesta olisi hyötyä joko muutamana kertana viikossa tai kuukaudessa.
Omaa autoa käyttävät useimmat, joten etätyötilan yhteyteen toivotaan parkkipaikkoja, jotka pidetään kunnossa ympäri vuoden. Käyttäjät pohtivat, jos oman auton käyttöä voisi vähentää esimerkiksi kimppakyydeillä. Kimppakyytien mahdollistamiseksi etätyötila voisi ylläpitää sosiaalisen median kanavaa tai ilmoitustaulua työtilassa, joissa yhteisistä työmatkoista voi sopia. Osa käyttäjistä kulkee etätyötilaan polkupyörällä tai kävellen, riippuen etätyötilan sijainnista. Etätyötilan tarjoaja voi kannustaa polkupyörällä kulkemista tarjoamalla lainattavia polkupyöriä. Ehdotuksissa mainittiin myös sähköpyörät, jotka voisivat olla kunnan tarjoamat. Niiden avulla etätyötilaan pääsisi pidemmänkin matkan päästä ilman autoa. Kävelijöiden toiveena on lainattavat sateenvarjot, jos sade pääsee yllättämään.
Rauhoittumista ja yhteisöllisyyttä
Etätyötilan toivotaan olevan valoisa, siisti ja rauhallinen. Maaseutu antaa mahdollisuuden rauhoittua myös työpäivän aikana metsässä kävellen. Yhtenä ideana nousi esiin metsäreitit ja niiden opastukset. Metsäreittejä voisi käyttää kävelypalavereissa tai muuten stressiä lieventämään. Lounaalla halutaan ihailla kauniita maisemia ja nauttia tunnelmasta esimerkiksi syksyllä lämmitetyllä ulkoterassilla käpertyen pehmeisiin materiaaleihin tunnelmallisen taustamusiikin soidessa.
Yhteisöllisyyttä kaivataan, jotta tuntisi kuuluvansa osaksi yhteisöä. Kahvi- ja lounastauoilta kaivataan työstä irrottautumista ja niiden halutaan olevan hetkiä, jolloin voi keskustella muiden tilan käyttäjien kanssa. Erilaiset tapahtumat etätyötilassa luovat yhteisöllisyyttä, mutta myös ehdotettiin sosiaalisen median kanavaa, josta voi seurata, mitä etätyötilassa tapahtuu. Yksi yhteisöllisyyden luoja voisi olla myös ilmoitustaulu, johon etätyötilan käyttäjät jättäisivät käyntikorttejansa – näin etätyölaiset voisivat tutustua toisiinsa ja lähialueen palveluntarjoajat tulisivat tutuksi.
Palvelumuotoilu osaksi perustamista ja kehittämistä
Työpajan tarkoituksena oli antaa vinkkejä palvelumuotoilun keinoista ja sen tärkeydestä etätyötilojen tarjoajille. Etätyötilojen perustamisessa voi myös hyödyntää palvelumuotoilua miettimällä palvelun viestintäkanavia, kenelle palvelu keskitetään ja millaisia kokemuksia käyttäjille halutaan tarjota. Raportin mukana on esimerkkeinä asiakaspersoonat ja palvelupolku-pohja, jotka esiteltiin etätyötilan tarjoajille työpajojen toisena päivänä. Persoonia ja palvelupolkua voi soveltaa oman asiakaskunnan ja palvelun näkökulmasta. Palvelumuotoiluasiantuntijan luento julkistetaan myöhemmin LAB-ammattikorkeakoulun LAB Focus -Youtube-kanavalla, jotta palvelumuotoilun perusteisiin etätyötilojen näkökulmasta voi tutustua oman aikataulun mukaan.
Blogin kirjoittaja Sini Roine työskenteli Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulussa.