Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä

TOISAALLA | BLOGI | Ruokahankinnat ja periaatepäätökset

”Ilmastonmuutos huollettaa meitä, miksei tyypeille mikään riitä. Kaikki me, vauvasta vaariin, voidaan tehdä jotain. Liity meihin! Tuu messiin, ilmastoo suojeleen. Päättäjät pitäis saada kuunteleen. Pienill’ teoill’ voi vaikuttaa, vaik ostamalla vain luomuruokaa.”

Näin räppäsivät Biolapset Tasavallan presidentin Linnan juhlien suorassa TV-lähetyksessä itsenäisyyspäivänä 2020. Esitys ei jättänyt varmasti ketään kylmäksi.

Ruoka ja ilmasto kytkeytyvät monella tapaa toisiinsa. Tutkija, MMT Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta puhui Kanta-Hämeen ruokasektorin tulevaisuuswebinaarissa lokakuun lopussa reilusta ruokamurroksesta. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen aiheuttavat isoja muutoksia ruokajärjestelmässä. Reiluuteen kuuluu, että muutosta ja ratkaisuehdotuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti huomioidaan ilmastotoimien vaikutukset ravitsemukseen, toimeentuloon ja ympäristöön.

Kuluttajat ja tuottajat ovat riippuvaisia toisistaan ja aktiivista vuoropuhelua tarvitaan joka sektorilla myös teollisuuden, kaupan ja ruokapalveluiden kanssa. Tärkeä viesti oli myös se, että ruualla on selvä rooli ilmastotyössä, mutta koko ilmasto-ongelmaa se ei ratkaise.

Kuntapäättäjillä on paljon valtaa millaista ilmasto- ja ruokapolitiikkaa kuntatasolla harjoitetaan. Asia ei ole vähämerkityksetön Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Ruokasektori työllistää molemmissa maakunnissa 14,5 % kaikista työllisistä. Vuosien varrella on selvitetty julkisten ruokapalveluiden hankintojen kotimaisuusastetta sekä luomu- ja lähiruuan osuutta. Tulokset osoittavat, että kotimaisuudessa päästään monin paikoin hyvin korkeisiin lukuihin; lihan, maidon ja kananmunien osalta usein jopa 100 prosenttiin. Hyvä niin! Lähiruoka tuottaa sen sijaan vaikeuksia ja luomua ei juuri mainita.

Hämeen Ammattikorkeakoulu kartoitti alkuvuodesta luomun käyttöä hämäläisissä julkisen sektorin ammattikeittiöissä. Kysely tavoitti 2/3 palveluiden tuottajista. Luomun käyttö oli hyvin marginaalista tai sitä ei ollut lainkaan. Periaatepäätös luomun käytön lisäämisestä oli tehty kuudessa ammattikeittiössä, mutta vain kahdessa näin tehtiin käytännössä.

Lahden kaupungissa on hyväksytty ympäristöohjelma, joka sisältää ruuan tuotantoa ja kulutusta koskevia tavoitteita ja toimia. Sen mukaan vuonna 2021 luomuruuan osuus olisi 30 prosenttia, tuotantoketju on 100 %:sti jäljitettävissä ja viikossa on vähintään kaksi kasvisruokapäivää. Vuodelle 2030 tavoitteet ovat vielä kunnianhimoisempia. Päijät-Hämeen Ateriapalvelut valmistaa koululaisen aterian nyt alle eurolla ja säästöpaineiden alla mieluummin vielä halvemmalla. Onko yhtälö mahdollista toteuttaa? On ja ei. Strategiset linjaukset eivät toteudu jollei niitä kytketä myös budjettikirjaan. Lisäksi periaatepäätökset pitää muista viedä myös hankintakriteerien tasolle. Luomu kelpaa laatua määritteleväksi hankintakriteeriksi. Lähiruokaa saa mukaan asettamalla vähimmäisvaatimuksia esimerkiksi pakkauskokoon, prosessointiasteeseen ja kuljetusajankohtaan. Kotimaisuutta ei voi asettaa kriteeriksi, mutta salmonellavapauden voi. Usein tarvitaan myös reseptiikan uudistamista ja ruokalistasuunnittelua.

Valtioneuvostossa valmisteltiin syksyllä vastuullisten hankintojen strategia, jonka tavoitteena on lisätä vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden ja palvelujen käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa. Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kotimaisten raaka-aineiden käyttöön ruokapalveluissa. Linjauksessa kannustetaan lisäämään lähi- ja luomuruuan sekä kalan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa. Motiva julkaisi juuri ennen joulua päivitetyt ohjeet vastuullisten ruokahankintojen toteuttamiseen. Opas löytyy osoitteesta www.motiva.fi/elintarvikkeet.

Koronakriisin keskellä paikallisten yritysten tukeminen hankintojen kautta on saanut uudenlaisen merkityksen. Huoltovarmuus ja omavaraisuus eivät synny itsestään.

Parhaillaan valmistellaan hämäläisten maakuntien yhteistä ruokastrategiaa vuoteen 2030. Luomutuotanto lisääntyy Hämeessäkin. Lähiruoka-ala kasvaa ja kehittyy. Ruokasektori kansainvälistyy.

On tavattoman tärkeää, että samalla kun hämäläinen maatalous ja koko elintarvikesektori linjaavat tulevaisuuttaan, myös julkinen sektori paikallisena vaikuttajana osallistuu tavoiteasetantaan. Kestävää syntyy vain, jos kaikki osallistuvat.

 

Nainen hymyilee rannalla.Blogin kirjoittaja Päivi Rönni on Kasvua Hämeessä -hankkeen ohjelmapäällikkö, joka siirtyy keväällä 2021 MTK Hämeen toiminnanjohtajaksi. Päivi Rönni on ruokamarkkinoihin perehtynyt agronomi (MMM), joka on juuriltaan täysverinen hämäläinen.

Blogi on julkaistu alun perin Kasvua Hämeessä -sivustolla. https://kasvuahameessa.fi/ruokahankinnat-ja-periaatepaatokset/

Kaikki