Hämeenraitin ja Viestintä-Pirittan koulutussarjassassa käsiteltiin somea hankkeiden viestinnässä. Kouluttajana toimi tutttuun tapaan Piritta Seppälä Viestintä-Pirittasta.
Seppälä kehottaa hankkeita ihan ensimmäiseksi miettimään some-viestinnän tavoitteita ja kohderyhmiä ja vasta sen jälkeen kanavia.
— Kanavia on paljon, niistä kannattaa valita omille tavoitteille ja oman hankkeen kohderyhmälle luontevimmat.
Some-viestinnän tavoitteet kannattaa miettiä tarkkaan, jotta ne ohjaavat tekemistä mahdollisimman hyvin. Seppälä muistuttaa vielä, että vaikka ensimmäisenä tavoitteena mieleen voi tulla esimerkiksi näkyvyyden kasvattaminen tai tiedottaminen, se ei vielä ole varsinainen tavoite.
Seppälän mukaan konkreettinen tavoite vastaa kysymykseen mistä syystä ja kenen silmissä.
— Mihin esimerkiksi tiedottaminen johtaa? Vastaa tavoitteella kysymykseen, jotta jotain tapahtuu. Jotain-sana konkretisoi tavoitetta. Tavoite kertoo meille miksi teemme somea tai viestintää ylipäätään, Seppälä muistuttaa.
Tavoitteiden on syytä olla sellaisia, joita pystytään seuraamaan ja jonka analysointiin on aikaa ja rahkeita. Seppälä kehottaa tuottamaan some-sisältöä ihminen mielessä pitäen.
— Tehkää sisältöjä ylipäätään jostain syystä, mieluummin harvoin ja kunnolla, kuin usein ja hätäisesti. Sisältöjen avulla yritä aktivoida seuraajia ja puhu samaa kieltä. Keskustelu ja kommentit nostavat julkaisun arvoa ja sitä kautta se näkyy useammalle henkilölle. Tykkää jos joku kommentoi, vastaa nopeasti. Käy organisaatiotilin kautta tykkäämässä, jos joku on jakanut julkaisusi, Seppälä summaa keinoja näkyvyyden nostamiseen.
Seuraa hastageja, tunnista kanavien jatkuva muutos
Hashtagit eli häsät eli aihetunnisteet merkitään somessa # risuaita tunnisteella. Näitä käytetään yleisimmin instagramissa ja twitterissä, satunnaisesti myös muissa kanavissa.
Hashtagien kautta pääset seuraamaan saman aihealueen, eri tyyppisiä julkaisuja sellaisiltakin henkilöiltä, joita et itse suoraan seuraa. Kartoita siis oman aihepiirisi aktiivisia hashtageja ja käytä niitä, jos ne sopivat omiin julkaisuihisi. Voit myös luoda oman hashtagin ja käyttää sitä aktiivisempien rinnalla, mutta Seppälä kehottaa hyväksikäyttämään myös niitä hashtageja, mille on olemassa jo valmista yleisöä.
Sen lisäksi Seppälä muistuttaa seuraamaan kanavien muutosta ja mukauttamaan omaa toimintaa siihen resurssien mukaan.
— Vastuuta kanavista kannattaa jakaa ja ottaa uusia kanavia vanhojen rinnalle vain, jos siihen on teillä resursseja. Eri kanavilla on erilaiset profiilit nykyään. Twitter on vaikuttamista, instagram ja facebook pikkuhiljaa keski-ikäistyviä ja nuorilla on menossa aina joku uusi kanava. Tärkeintä on tuntea ihmiset, joita tavoittelet ja olla heidän kanssaan samalla kanavalla, Seppälä summaa.
Somen analytiikka on välillistä tietoa matkalla kohti isompaa päämäärää
Somen analytiikkaa ja analysointi auttaa kehittämään sisältöjä, mutta se ei ole vielä koko kuva. Seppälä katsoo, että kanavan tykkääjämäärä ei vielä kerro kovin paljon vaan kiinnostavampaa on miten seuraajat reagoivat sisältöön.
Analytiikan lähtökohta on siis verrata esimerkiksi lähtötilanteeseen. Kuinka moni lukee sisältöjä somesta, moniko jakaa postauksen tai kommentoi?
Analytiikan avulla voi myös seurata, kuinka moni tulee vaikkapa nettisivuille yleisesti tai lukee tiettyä tavoitesivua. Mittaristoa ja seuraaminen pitää siis yhdistää tavoitteiden kanssa. Mikä on tavoite, mihin sillä pyritään minkäkin kohderyhmän kanssa.
— Kannattaa siis rohkeasti uskaltaa valita ja tarkentaa kohderyhmiä, jotta sisältöjä voi myös kohdentaa eri kohderyhmille tarkemmin. Se millaisia kohderyhmiä tavoittelette auttaa myös räätälöimään sisältöjä ja miettimään tarkemmin kanavia, joiden kautta pyritte tavoittelemaan esimerkiksi alueen nuoria, Seppälä kehottaa lopuksi.