Kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa parannetaan järvien veden laatua neljän organisaation voimin. Järvien kokonaisvaltainen hoito rakentuu neljän teeman ja kuuden järven ympärille. Toimintaa on Suomessa sekä Ruotsissa. Päijät-Hämeessä keskitytään Vesijärven kunnostamiseen.
Holistic approach in lake restoration -hanketta koordinoi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Toiminta lähti rakentumaan vuonna 2014 päättyneen Järvi Hoi -hankkeen juurille. Myös Järvi Hoi oli kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa keskityttiin enimmäkseen hoitokalastukseen.
Järvi Hoin jälkeen Vesijärvisäätiö päätti jatkaa toimintaa esiselvitysprojektilla, jossa selvitettiin, minkälaisia teemoja organisaatiot haluaisivat jatkossa mahdollisesti edistää. Esiselvityksen kautta syntyi uusi vesistön kunnostushanke.
─ Järvi Hoi oli enemmän kalastoon kohdistuva hanke, kun taas HolaLakessa on laaja ja kokonaisvaltainen järvien hoitoteema mukana, kertoo vesistöasiantuntija Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä.
Mukana yhteistyössä ovat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön lisäksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Pyhäjärvi-instituutti ja ruotsalainen Osbyn kunta. Jokaisella organisaatiolla on oma kohdevesistönsä. Vesijärvisäätiö keskittyy Vesijärveen. LUVY:n kohdejärvinä toimivat Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Enäjärvi. Pyhäjärvi-instituutin järvi on Köyliönjärvi. Osbyn kunnan kohteena on taasen Immelnjärvi.
Esiselvitysprojektissa selvitettiin neljä pääteemaa, joiden ympärille varsinainen hanke rakentui. Teemoja ovat ulkoisen kuormituksen vähentäminen, kalastonhoito, veden laatu ja planktonyhteisöt sekä vesikasvillisuuden hoito.
HolaLaken osapuolet suorittavat teemoihin liittyviä toimenpiteitä ja kokoavat tietoa vesistökunnostusverkoston nettisivuille, josta se on kaikkien järvikunnostuksista kiinnostuneiden saatavissa. Teemoihin liittyen järjestetään muun muassa avoimia työpajoja Suomessa ja Ruotsissa.
─ Kaikilla organisaatioilla on kokemusta teemojen aiheista. Yritämmekin koota kokemukset yhteen ja tuottaa samalla tietoa ihmisille näistä asioista. Työkielenä meillä on englanti, mutta kaikki tuotokset käännetään paikalliselle kielelle, toteaa Ketola.
Kohdejärvillä tehdään teemoihin liittyen paljon erilaisia paikallisia toimenpiteitä. Hankkeessa halutaan muun muassa ehkäistä haitallisten leväkukintojen esiintymistä ja kehittää ruovikoiden hoitomenetelmiä sekä edistää niitetyn järviruo’on käyttöä raaka-aineena.
Tärkeä osa-alue on myös hoitokalastusmenetelmien kehittäminen sekä hoitokalastussaaliin hyötykäytön edistäminen. HolaLake järjestää paikallisille kalastajille pyydystalkoita ja kehittää muun muassa kirjanpitokalastusta. Tavoitteena on myös merkitä kaloja ja siten selvittää, miten kalat liikkuvat järven eri selkien välillä.
─ Jos joku saa pyydykseensä merkatun kalan, voi merkin ja tiedot palauttaa korvausta vastaan Luonnonvarakeskukselle, ilmoittaa Mirva Ketola.
HolaLake on kansainvälinen Leader-yhteistyöhanke, jonka pääkoordinoijana on Lahden seudulla toimiva Etpähä ry. Muita toiminnassa mukana olevia Leader-ryhmiä ovat Päijänne-Leader ry, Ykkösakseli ry, Leader Pyhäjärviseutu ry ja ruotsalainen Skånes ESS. Kansainvälisten hankkeiden tavoitteena on kehittää eri maiden toimijoiden yhteistyötä siten, että he oppisivat mahdollisimman paljon toisiltaan. Opittuja asioita voi liittää osaksi oman organisaation toimintaa ja sitä kautta auttaa oman alueensa kehittämistä.
HolaLake on yksi esimerkki toimivasta kansainvälisestä hankkeesta. Siinä yhdistyvät jokaisen osapuolen taidot, joiden avulla pystytään kehittämään oman alueen vesistöjen hoitoa parempaan suuntaan. Organisaatiot jakavat kerättyjä tietoja paikallisille ihmisille.
─ Meillä oli olemassa vesistöjen hoitoon liittyviä asioita, joita halusimme edistää. Aikaisemmasta kansainvälisestä Leader-projektista meille jäi hyvät kokemukset, joten päätimme hakea uudestaan rahoitusta maaseuturahastosta myös HolaLake-hankkeeseen, kertoo ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä.
Pääkuva: Äkeenojan kosteikko on yksi seurannassa olevista kosteikoista Vesijärvellä. Kuva: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö.
Teksti ja henkilökuva: Jaakko Launonen/Hämeenraitti
Hankekuva: Mirva Ketola
Kosteikkokuva: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
