Kehittäminen ja yhteistyö nähdään positiivisena asiana, myös järvitaimenkanta elpyy
Paikalliset osakaskunnat ovat hyväksyneet Asikkalan Kalkkistenkosken kunnostamissuunnitelman, jonka avulla parannetaan järvitaimenen luonnontuotantoa. Vesialueiden omistajat, kalastusoikeuden haltijat sekä rannanomistajat näkevät kehittämisen positiivisena asiana. Koskialueen reunoille rakennetaan kutusoraikkoja ja poikaskivikoita järvitaimenelle.
Kalkkistenkosken kalataloudellisen kunnostuksen esiselvityshankkeen aikana on luotu onnistunut yhteistyöverkosto vesialueen omistajien, kalastusoikeuden haltijoiden ja rannanomistajien kanssa. Paikalliset ovat hyväksyneet kunnostamissuunnitelman, jonka avulla järvitaimenen luonnontuotantoa parannetaan Kalkkistenkoskella. Lisäelinympäristöä elvytetään varsinkin taimenen nuoruusvaiheille.
─ Omistajat ja kalastusoikeuden haltijat näkevät kunnostuksen positiivisena asiana ja olemme saaneet paikallisilta suostumuksen kosken kunnostamiseen. Heidän suostumuksellaan haemme nyt aluehallintovirastosta toimenpidelupaa töiden aloittamiselle, esiselvityshankkeen projektipäällikkö Joonas Rajala Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiöstä kertoo.
Kalkkistenkoski on aikoinaan ollut Päijänteen-Kymijoen alueella järvitaimenen tärkeä lisääntymisalue, mutta luonnontuotanto on hiipunut elinympäristön muutosten ja kalastuksen tehostumisen vuoksi. Syksyllä järvitaimen kaivaa koskialueella soraan kuopan, jonne laskee mätinsä. Kalkkistenkoskessa taimenen luonnonkutua tapahtuukin jo paikoin runsaasti, mutta keväällä kuoriutuvat poikaset tarvitsevat virrassa myös suojaavia poikaskivikoita ranta-alueille. Nyt luontainen kutu ja mäti-istutukset ovat näyttäneet menevän lähes hukkaan, koska kuoriutuville poikasille ei ole ollut sopivia elinympäristöjä.
Samoilla linjoilla on myös Särkijärven osakaskunnan osakas Jorma Laurila.
─ Koskessa on uitettu puuta noin 200 vuotta ja sen takia pohja ja matalat virtapaikat on ruopattu. Poikasille ei ole ollut paikkoja suojautua petoeläimiltä ja -kaloilta, Laurila toteaa.
Esiselvityshanke on saanut tukea maaseuturahastosta Päijänne-Leader ry:ltä ja Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiöltä. Sekä Suomela että Laurila ovat sitä mieltä, että hankkeessa tehdyt toimet ja kosken kunnostussuunnitelmat ovat positiivisia asioita.
─ Hankkeessa on eri osapuolten kanssa selvitetty hyvässä hengessä ja yhteistyössä, miten kunnostus kannattaa toteuttaa. Työtä on helppo tukea, kun tiedämme, miten kunnostuksessa edetään, Juhani Suomela summaa.
Järvitaimenkanta vahvistumassa
Esiselvityshankkeessa jatketaan vielä työtä varmistamalla kunnostamisen rahoituspohjaa ja hakemalla kunnostustoimenpiteille lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Myös koskialueen taimenen luonnontuotannon seurantatutkimusta kehitetään, jotta kunnostustoimien vaikutusta voidaan seurata. Kalkkistenkoskella tehtiinkin loppuvuodesta taimenen kalakantaseurantaa kutupesälaskennalla.
─ Kutupesiä löydettiin Kalkkistenkosken niska-alueelta 54 kappaletta, kun vuonna 2014 niitä löydettiin vastaavalta alueelta 30. Pesätiheys oli noussut varsinkin veneuomassa. Positiivista on, että koskesta löytyi nyt yli kolmenkin metrin pituisia pesiä, Joonas Rajala iloitsee.
Isot pesät tarkoittavat, että koskessa on kutenut isoja, yli kolmen kilon kaloja.
─ Isoja kutupesiä toivotaan tietysti lisää, koska se tarkoittaa, että taimenen luontainen elinkierto toimii. Poikaset ovat selviytyneet hengissä virta-alueella ja lähteneet vaeltamaan järvialueille kasvamaan ennen syksyistä paluutaan takaisin koskeen kutemaan, Joonas Rajala summaa.
Pääkuva:
Kalkkistenkoskella tehtiin loppuvuodesta taimenen kalakantaseurantaa kutupesälaskennalla. Kalabiologit Jouni Kivinen (vas.) ja Olli Sivonen tekivät laskentaa vesikiikareilla, joiden avulla kalojen kaivamat pesät näkyvät kuohuvan vedenpinnan läpi.
Teksti ja kuvat: Ulla Harju / Hämeenraitti