Luomupuuron ME-yritykseen osallistuttiin Mustialan Luomupäivässä
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyy luomutilaksi. Siirtymävaihe peltojen osalta aloitetaan vappuna 2018 ja maidontuotannon osalta vuonna 2019. Vuoteen 2020 mennessä sekä pellot että maidontuotanto ovat luomussa.
─ Siirrymme luomuun taloudellisista syistä. Luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa. Pystymme siirtämään tätä säästöä henkilöstökuluihin ja opetukseen, kertoi Maaseutuelinkeinot-koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen HAMK:sta
─ Tuottavuus saadaan tuotteiden korkeammasta hinnasta sekä vähäisistä panoskustannuksista, vaikka tuotostasot putoavatkin luomuun siirtymisen myötä jonkin verran, Korhonen jatkoi.
Mustialan opetustilalla viljellään noin 185 hehtaarin alueella nurmea, rehuviljaa, leipäviljaa, hernettä ja rapsia. Navetan keskilehmäluku on puolestaan 80, ja tavoitteena on tänä vuonna tuottaa 750.000 litraa maitoa. Jukka Korhosen mukaan luomuun siirtyminen ei vaikuta opetukseen, vaan opetussuunnitelma pysyy samana. Mustialan noin 450 opiskelijaa pääsevät nyt vain oppimaan luomutuotantoa.
─ Luomuun siirtyminen toki asettaa joitakin rajoituksia tutkimukselle, mutta toisaalta se avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle tutkimukselle. Luomutuotannon mahdollisuudet ovat meille suuret, Korhonen totesi.
Luomutuotantoon siirtyminen julkistettiin Mustialan Luomupäivässä. Luomupäivän järjesti InnoRuoka-hanke, joka on saanut rahoitusta maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta. InnoRuoka-hankkeen puitteissa tullaan jatkossa tekemään työtä myös luomun eteen. Tarkoituksena on koota laaja yhteistyöverkosto luomuviljelijöiden ja muiden alalla toimivien kesken tukemaan hämäläistä luomuosaamista ja sen kehittymistä sekä Mustialan luomuun siirtymisen onnistumista. Luomupäivän osallistujat näkivät tarpeellisena nimenomaan avoimen keskusteluun luomuviljelystä ja sen opeista.
─ Nyt viljelijät painivat yksin ongelmiensa kanssa ja toisaalta nauttivat yksin onnistumisistaan. Tarvitsemme avointa keskustelua sekä onnistumisista että epäonnistumisista, ja tähän Mustialan siirtyminen luomuun antaa mahdollisuuksia, loppilainen maanviljelijä Jonna Ukkola Halmelan tilalta mietti.
Tilaisuuden osallistujat ja myös Mustialan opiskelijat muu henkilökunta osallistui samalla luomupuuron ME-yritykseen. Huttulan ruokalassa tarjoiltiin ohrapuuroa kiisselin kera ja sämpylöitä, juustoa ja vihanneksia. Kaikki tietenkin luomua. Pro Luomu ry:n järjestämä Luomupuuron ME-yritys houkuttelikin koko Suomen puurolautasten ääreen. Maailmanennätys syntyi 390.230 annoksella. Tempauksessa oli mukana yli 300 organisaatiota, ja somen kautta mukaan osallistui 2.300 kuluttajaa.
Luomupäivässä MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni selvensi Hämeen luomutilannetta. Hieman yli kuudella prosentilla Hämeen pelloista viljellään luomua, kun koko Suomessa luku on 11,8 prosenttia.
─ Tilojen koko on kuitenkin Hämeessä kasvanut viimeiset viisi vuotta, joten ala on kasvussa. Hiljaa hyvä tulee, Päivi Rönni totesi.
Hämeessä viljellään luomuna muun muassa nurmea, kauraa, vehnää, härkäpapua sekä ruista. Suhteessa muuhun Suomeen Hämeessä viljellään eniten luomumansikkaa sekä -kaalia. Myös luomueläinten määrissä on tehty isoja harppauksia. Esimerkiksi lammastilat ovat huimassa kasvussa ja uuhien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.
Rönnin mukaan asenteet ja muutosvastarinta sekä vertaistuen puute ovat tähän asti olleet esteenä luomuun siirtymiselle.
─ Nyt tarvitaankin positiivisia esimerkkejä ja vuorovaikutusta. Siksi Mustialan siirtymisellä luomuun on suuri merkitys alueen viljelijöille. Uskon, että perinteisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun noteerataan myös valtakunnallisesti, ja sillä on vaikutusta koko Suomessa, Päivi Rönni summasi.
Teksti ja kuvat, jollei muuta mainita: Ulla Harju/Hämeenraitti