Mitä pitää muistaa, kun alkaa kuvaamaan? Minkälainen on hyvä kuva tai huono kuva? Näistä ja monista muista asioista keskustelimme Hämeenraitin ja Viestintä-Piritan yhteisessä viestintäkoulutussarjassa huhtikuussa. Asiantuntijana meillä oli tällä kertaa Viestintä-Pirittan Laura Johansson.
Minkälainen siis on hyvä kuva?
Hyvä kuva…
kertoo tarinan tai siinä on jokin tarkoitus
sisältää jotakin kiinnostavaa ja herättää tunteita
kertoo tunnelmasta/aikakaudesta/fiiliksestä tms.
on terävä (ellei fiilis vaadi muuta)
ei ole liian pimeä tai ylivalottunut (ellei näitä käytetä tehokeinoina)
ei ole kellertävä, vihertävä tai muuten väärän värinen (ellei tätä käytetä tehokeinona) eli huomioi valkotasapaino
on rajattu ja sommiteltu hyvin
on käsitelty kuvan ja käyttötarpeen ehdoilla.
— Hyvä kuva voi siis olla monenlainen. Tärkeää ei ole millä kuva on otettu vaan se mitä kuvassa on. Paras kamera onkin sellainen, joka on aina mukana, Johansson naurahtaa.
Aina ei Johanssonin mukaan ole myöskään tärkeää miltä alkuperäinen kuva sinänsä on näyttänyt, jos se kautta saadaan herätettyä toivottuja tunteita vastaanottajissa.
— Tunteiden herättämisen kautta saadaan viesti perille paremmin. Aina ei tarvitse olla kyse positiivisista tunteita vaan kyse voi olla myös esimerkiksi kiukusta tai huolesta, riippuen valitusta viestistä, Johansson painottaa.
Kuvaamisen perusteet haltuun
Kuvaamisen perussäännöistä on hyvä muistaa kultainen leikkaus, kuvakulmat sekä se miten valot ja varjot toimivat kuvassa. Tärkeää on myös varmistaa kuvien käyttöoikeus ja luvat.
— Valoista kannattaa välttää kovaa valoa kuten vaikka suoraa auringonpaistetta. Paras valo on tasainen valkoinen valo, Johansson neuvoo.
Valoja ja varjoa tasaamaan voi käyttää esimerkiksi voipaperia niin, että se heijastaa varjon puolelle valoa. Kuvakulmien kanssa taas tärkeää on miettiä kuvan sanoma. Potretissa alhaaltapäin kuvaaminen tuo tietyn mielikuvan ja toisaalta taas yllättävä kuvakulma tekee kuvasta kiinnostavan.
— Potretit ja tuotekuvat onnistuvat hyvin myös kännykällä, kunhan niihin käyttää vähän aikaa. Seminaareistakin saa tyypillisten pönötyskuvien sijaan hauskoja kuvia, kun vaihtaa kuvakulmaa. Puhujaa voi kuvata vaikka alakulmasta tai ihmisten välistä ja kuulijoita puhujan takaa, Johansson vinkkaa.
Puhelinkuvien editointiin Johansson suosittelee lataamaan Snapseedin. Sillä saa helposti tehtyä kevyttä editointia kuville ennen niiden julkaisua.
Muista vielä:
Tekijänoikeudet & kuvausluvat:
- Muista aina pyytää kuvauslupaa & julkaisulupaa (kirjallisesti)
- Kerro missä kuvia käytetään ja kuinka pitkään
- Tarkista aina varmuuden vuoksi, vaikka kyseessä olisi julkinen paikka (esimerkkinä: kuvaukset Oodissa)
- Kaupallinen käyttö (= myynti, jäsenhankinta ja muut ei ns. dokumentäärisettilanteet)
- Melkein kaikilla julkisen sektorin tahoilla on omat julkaisu/kuvuslupadokumentitkäytössä. Tärkeintä on kysyä lupa käyttää kuvaa (+ mahdollisesti nimeä) ja mainita, missä kuvaa voidaan mahdollisesti käyttää. On iso ero päätyä esim. pitkäikäisen esitteen kanteen verrattuna yhteen somepäivitykseen tai nettisivuille
Vinkkilinkit:
- Journalistiliiton ja Finnfotonkattava dokumentti valokuvan tekijänoikeuksista.
- Kuvaston teoksia koskeva tekijänoikeuspaketti.
Koulutus on osa Hämeenraitin viestintäkoulutussarjaa. Koulutukset tulevat tallenteina nähtäviin Hämeenraitin viestintä-Teamssiin. Jos sinulla on maaseuturahoitusta saanut hanke Hämeen alueella, mutta ei vielä pääsyä viestintä-Teamssiin, ota yhteyttä tiedottaja@hameenraitti.fi