Leader-toimintaa on Suomessa harjoitettu alueesta riippuen jo useita ohjelmakausia, Hämeessäkin kaikilla ryhmillä on käynnissä vähintään toinen Leader-kausi. Toimintatapa on tältä osin jo vakiintunut menetelmä maaseudun kehittämisessä meidänkin alueellamme. Eurooppalaisella tasolla Suomi on saanut kehuja onnistuneesta Leader-toiminnasta ja näilläkin sivuilla olemme saaneet maistiaisia hyvistä hankkeista.
Ohjelmapohjaisen kehittämisen luonteeseen kuuluu, että juuri kun kulloinenkin ohjelma on saatu kunnolla pyörimään, aloitetaan jo uuden suunnittelu. Niinpä Leaderissäkin on tultu jo siihen vaiheeseen; nykyinen kausi alkaa olla puolivälissä ja uuden suunnitteleminen on käynnistetty ministeriössä. Samaa pohdintaa voisimme tehdä myös täällä ruohonjuuritasolla.
Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma
Jo useamman ohjelmakauden kokeneena toiminnanjohtajana voinen heittää ilmaan omia ajatuksiani ja kysymyksiäni, osin ehkä kerettiläisiäkin, koskien Leaderin tulevaisuutta. Edellisen ohjelmakauden päättyessä tänne ruohonjuuritasolle välittyi vahva tahto Leader-toiminnan säilyttämisestä jatkossakin. Tällä hetkellä ainoa mikä tuntuu olevan varmaa, on epävarma.
Suomessa, Euroopassa ja laajemmin maailmassa on käynnissä prosesseja, jotka tulevat tavalla toisella näkymään myös suomalaisen maaseudun kehittämisessä. Suomessa ollaan tekemässä yhtä itsenäisyyden ajan suurinta alueuudistusta, maakuntahallintoa. Se tulee näkymään nykyisten aluetason yhteistyökumppaneidemme tehtävien muuttumisena ja Leaderin kannalta merkittävimmän toimijan, ELY-keskusten katoamisena. Myös kunnilta siirtyy tehtäviä ja sitä kautta budjettia maakuntahallintoon. Miten tämä vaikuttaa Leader-toimintaan?
Euroopan tasolla kansallismielisyys törmää ”yleiseurooppalaisuuteen”, EU:n olemassaolon tarvetta ja hyötyjä kyseenalaistetaan. Iso-Britannia valitsi Brexitin, Ranskassa tuleva linja riippuu pitkälti käynnissä olevan presidenttivaalin lopputuloksesta. Brexitin yhtenä seurauksena on EU:n saamien jäsenmaksutulojen pienentyminen ja on helppo arvata tämän aiheuttavan sopeuttamispaineita myös ohjelmapohjaiseen rahoitukseen.
Miten käy Etelä-Suomen
Olemme ehkä tottuneet pitämään Leaderin jatkumista tähän asti itsestäänselvänä. Itse olen huolestunut Leaderin toimintaedellytysten säilymisestä jatkossa erityisesti Etelä-Suomessa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla, alueilla jotka ovat hämäläisten Leader-ryhmien ydinaluetta. Jo nykyiselle ohjelmakaudelle tultaessa kaupunkien läheisyys pienensi painokerrointa määriteltäessä Leader-ryhmien rahoituskehystä ja hallinnon resursseja. Mitä tulekaan tapahtumaan, jos maaseudun kehittämisen varatut ohjelmarahat pienentyvät tuntuvasti nykyisestä? Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että täällä kasvukeskusten ympärilläkin maaseutu tarvitsee kehittämispanoksia.
Tulevaisuus on sumun peitossa, mutta voimme vielä vaikuttaa siihen, mitä sumun takaa paljastuu. Leader tarvitsee edelleen puolestapuhujiaan. Ei riitä, että teemme täällä vain hyviä hankkeita, senhän me osaamme. Meidän pitää myös huolehtia, että Etelä-Suomi huomioidaan vallan kammareissa rahavirroista päätettäessä.
Siinä on yllin kyllin tehtävää meille kaikille Leaderin parissa tavalla tai toisella toimiville.
Leaderin tulevaisuutta blogissamme pohti EMO ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari.