Hämeenraitin ja Viestintä-Pirittan koulutussarja on edennyt kolmanteen kertaa. Tällä kertaa käsittelimme koulutuksessa mediayhteistyötä ja sitä, miten juttuja kannattaa tarjota medialle. Kouluttajana meillä oli Heidi Kalmari Noon kollektiivista.
Kalmari, jolla on pitkä kokemus sekä aikakausilehdistä että viestinnästä muuten, kehottaa aluksi miettimään sitä, mitä mediakenttä ja media oikeastaan tarkoittaa nykypäivänä. Tämä on Kalmarin mukaan keskeistä, jotta voi ymmärtää miten ja minne omaa tarinaansa haluaa tarjota.
Mitä medialle siis kuuluu nykypäivänä?
Viimeisien vuosien aikana monia medioita on lopetettu eikä uusia samanlailla toimivia ole syntynyt samana aikana. Toimitukset ovat pienentyneet ja uutiset tulevat ulos todella nopealla tahdilla. Kaikki mediat tekevät nykyään lähtökohtaisesti kaikkia kanavia eli kuvia, ääntä ja videota.
— Enää harvoin lehdissä on toimitussihteereitä tai päällikköjä, vaan useimmiten on nykyään tuottajia, jotka kirjoittavat juttuja ja kolumneja. Samoin päätoimittaja ei enää ole välttämättä lehden kasvot, vaan myös toimittajat saattavat erikoistua ja brändätä itseään valitsemaansa suuntaan, Kalmari tiivistää.
Samaan aikaan myös median kohderyhmät ovat pirstaloituneet. Kaikki eivät enää katso tiettyjä uutisia tai paikallislehtiä, mutta saattavat seurata tiiviisti esimerkiksi jostain tietystä aiheesta tubettavia vaikuttajia.
— Kohderyhmä-analyysi on ylipäätään viestintää mietittäessä tärkeää. Sama kohderyhmä-analyysi kannattaa tehdä myös median suhteen, mikä media sopisi teille parhaiten, kuka alueella kirjoittaa esimerkiksi maaseutuaiheista juttuja, Kalmari listaa.
Uutiskriteerit määrittävät median aihevalintoja
Mediassa juttujen julkaisua mietitään aina uutiskriteerien kautta. Uutiskriteereitä ovat merkittävyys, kiinnostavuus, läheisyys, yllättävyys, ajankohtaisuus. Toisaalta nykyään digitaalisuutta käytetään myös apuna, kun mietitään mikä ihmisiä kiinnostaa.
— Toimituksissa katsotaan myös klikkauksia, mitä ihmiset todella lukevat ja mihin juttuun pysähtyvät tai mitä hakevat alueella googlesta. Myöskään uutiskriteereissä oleva kiinnostavuus ei ole ihan yksiselitteistä, Kalmari naurahtaa.
Koukuttavat otsikot ja negatiiviset asiat ottavat usein uutisvoittoja. Aina kiinnostavaa on kuitenkin myös ihmisten tarinat, henkilökohtainen elämäntapasisältö, arjen psykologia ja erityyppiset tutkimustulokset. Mediatilaa saattaa myös hallita jokin asia pitkään ja silloin esiin pääsevät helpoimmin ne, jotka pystyvät sitomaan oman juttunsa siihen tiettyyn hallitsevaan asiaan.
— Tutkimusten mukaan ihmisiä motivoi lukemiseen aika perinteisen aiheet eli raha, perhe, terveys ja turvallisuus, Kalmari summaa.
Ajankohtaisista asioista ja tapahtumista kannattaa aina tiedottaa mediaa. Ne ovat uutisia, jotka kiinnostavat aina.
Mitä voin tehdä saadakseni median tarttumaan aiheeseen
Mediayhteistyö kannattaa aloittaa analysoimalla eri lehtiä, toimittajia sekä esimerkiksi tarkastelemalla uutisotsikoita alueella ja miettiä sitä kautta omia aiheita ja niiden kiinnostavuutta. Aiemmin mainittu kohderyhmä-analyysi on tärkeä. Sitä kautta saa tietoa muun muassa siitä mitä mediaa mahdolliset vastaanottajat kuluttavat.
Saavuttaisiko kohderyhmän parhaiten aikakausilehtien tai ammattilehtien kautta vai onko olemassa jokin harrastajaporukan julkaisu tai youtube-kanava, jossa aihe voisi kiinnostaa?
Kalmari kehottaakin ottamaan selvää myös eri toimittajista, kysymään kuka tuottaja vastaa mistäkin aiheesta ja soittamaan suoraan toimittajille. Medialistaa kannattaa päivittää aktiivisesti ja mediayhteistyötä ei kannata jättää pelkän tiedotteiden lähettämisen varaan vaan ylläpitää suhdetta muutenkin esimerkiksi some-keskustelujen kautta.
— Usein mediayhteistyötä toimittajien kanssa ajatellaan jännitteisenä asiana, vaikka kyse on oikeastaan kumppanuudesta, joka hyödyttää kumpaakin, Kalmari muistuttaa.
Kaikkien kontaktien ei tarvitse aina johtaa juttuun vaan voit tarjota toimittajalle taustatietoa aiheesta ja sen isommasta merkityksestä. Mikä muuttuu? Mistä muutos kertoo? Media rakastaa muutoksesta kertomista. Muista myös kertoa taustailmiöistä. Monesti saatamme olla sokeita omille asioillemme niin, että oikeastaan tiedämme ilmiöstä enemmän kuin kerromme. Miksi asiasi on merkittävä? Vastaa näihin asioihin oman aiheesi ympäriltä.
— Juttu voi sitten tulla myöhemmin medialle sopivammalla hetkellä ja median itse valitsemasta näkökulmasta, Kalmari summaa.
Kaiken kaikkiaan Kalmari kehottaa kaikkien viestintäkanavien käyttöön yhtä lailla ja pitämään mediayhteistyötä ja toimittajia yhtenä osana kattavaa viestintästrategiaa.
— Muista pistää omat kanavat ja verkostot aktiiviseksi eli viestiä itse tiedotteestasi myös muuta kautta kuin pelkästään medialle. Tiedota siis asiastasi myös esimerkiksi omassa somessasi ja lisää puhetta aiheesta sitä kautta. Mediayhteistyö on vain yksi pieni siivu tai palkinto muusta viestintätyöstä. Ole siis kärsivällinen äläkä ota asiasta paineita. Vaikka joku asia ei mene läpi tällä viikolla se voi ihan hyvin kiinnostaa ensi viikolla, sitkeys palkitaan, Kalmari muistuttaa.
Tiedotetta kannattaa aina myös jatkojalostaa esimerkiksi bloggauksen tai oman uutisen muotoon ja jakaa sitä.
— Tiedotteessa voi olla se perustieto, mutta sitten voi miettiä mitä kaikkea siihen voi lisätä. Mitä on saatu aikaan, tuleeko esiin jokin tarina, onko aiheesta tehty tutkimuksia tai tuleeko asia ilmi lukujen kautta. Omasta asiasta saa inspiroitua ja sitä kannattaa tuoda esiin monesta näkökulmasta, Kalmari linjaa.
Toimittaja kiinnostui, mitä sitten?
Kun toimittaja on kiinnostunut aiheesta, tehnyt haastattelun ja kuvat on otettu, voi jutun tai ainakin omat sitaatit pyytää luettavaksi ennen julkaisua. Korjauksia tehdessä on tärkeää muistaa korjata vain selvät asiavirheet, eikä esimerkiksi kirjoitusvirheitä. Korjauksiakin voi tehdä monella tapaa Kalmari huomauttaa.
— On kannattavampaa sanoa toimittajalle, että taisin sanoa huolimattomasti ja haluaisin tarkentaa vielä tätä kuin että ymmärsit nyt asian väärin. Aina kannattaa mieluummin pyrkiä hälventämään jännitystä kuin esittää virallista asiantuntijaa.
Lopuksi Kalmari haluaa rohkaista kaikkia ajattelemaan mediayhteistyötäkin kokonaan uusiksi, koska maailma muuttuu niin nopeasti.
— Esimerkiksi kontaktia voi aluksi ottaa vaikka twitterissä tai instagramissa. Enää ei ole sinänsä yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai kanavaa ottaa yhteyttä toimittajiin. Myöhemmin voi kysyä tietysti, että haluatko jatkaa vaikkapa sähköpostilla, mutta se ei ole välttämätöntä.
Hyvän mediayhteistyön muistilista:
– Ole toimittajan tukena ja saavutettavissa, taustoita asioita ja ilmiöitä.
– Kohdista tiedotteet ja soitot niille toimittajalle, jotka ovat kirjoittaneet aiheista aiemmin. Älä kuitenkaan soita kysyäksesi tuliko tiedote perille vaan mieti mitä muuta haluat aiheesta kertoa.
– Tarjoa haastateltavaa, hyvä asiantuntija helpottaa toimittajan työtä ja on kiinnostavaa kuultavaa.
– Tarjoa kuvituskuvaa, jos mahdollista.
– Tiedota aina tapahtumista ja siitä mitä on tulossa. Webinaari tai seminaari voi myös olla uutinen.
– Luo hypeä ja keskustelua asian ympärille omissa kanavissasi, muista siis jakaa omat tiedotteesi ja jatkojalostaa niitä myös itse.
– Muista jättää medialle tilaa kertoa asiasta toimituksen valitsemasta näkökulmasta.
– Mieti asiaa palveluna ja toimittajan auttamisena.
Hyvän tiedotteen muistilista:
– Otsikoi osuvasti ja napakasti.
– Taustoita ja suosi kevyitä tekstirakenteita kuten vaikka listausta.
– Laita keskiössä olevat henkilöt kommentoimaan tiedotteen asiaa.
– Pidä tiedote lyhyenä.
– Lisää mukaan kuva ja yhteystiedot.
Mediayhteistyökoulutus on osa Hämeenraitin viestintäkoulutussarjaa. Koulutukset tulevat tallenteina nähtäviin Hämeenraitin viestintä-Teamssiin. Jos sinulla on maaseuturahoitusta saanut hanke Hämeen alueella, mutta ei vielä pääsyä viestintä-Teamssiin, ota yhtettä tiedottaja@hameenraitti.fi