Heimohautomo-hankkeen Yhteisöt kasvualustana -webinaarissa mietittiin yhteisöllisyyttä, maaseutujen tulevaisuutta sekä yhteisöjen veto- ja pitovoiman koostumusta osana maallemuuton trendiä.
Puhujina seminaarissa olivat muun muassa citymaalaiset -työryhmän Pauliina Seppälä ja Sirkku Varjonen, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta sekä johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimistosta MDI:stä.
Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka avasi seminaarin keskustelun miettimällä, kuinka meidän kaikkien kyky nähdä lähelle on parantunut ja kuinka korona on haastanut meidän nykyiset tapamme toimia.
— Kaupungistuminen ei ole yksiselitteinen ilmiö, kaikki eivät kaipaa samoja asioita vaan on kaikkien etu, että voimme työskennellä siellä missä meidän on hyvä olla, Ikola-Norrbacka muistuttaa.
Yhteisöllisyys ja energia kutsuu kasvamaan
Citymaalaiset työryhmän Pauliina Seppälä sanoi, ettei työryhmä usko citymaalaisuuden olevan ohimenevä ilmiö. Digitaalisuus, joka mahdollistaa useampien ihmisten citymaalaisuuden ei ole vähenemässä vaan pikemminkin lisääntymässä. Citymaalaisuuden ajureita ovat muun muassa kaupungeissa asumisen kalleus, ihmisten lisääntyvä luonnonkaipuu sekä maaseudun eksotiikka.
— Nyt tiedämme, että etätyö ja etäkoulu on mahdollista, ja etäsoittotunnitkin onnistuvat. Ihmisten ei enää tarvitse asua siellä missä työt ovat, Seppälä miettii.
Seppälä kehotti puheessaan ihmisiä miettimään miten yhteisöllisyyttä voi kullakin alueella kasvattaa. Citymaalaisten resepti yhteisöllisyyden kokemisen helpottamiseksi on yksinkertainen.
— Yhteisöllisyys on tunne siitä, saa osallistua ja vaikuttaa, kanavien ei aina ole pakko olla virallisia. Ylipäätään yhteisöllisyys on sitä, että on osa jotakin kokonaisuutta. Se on jokapäiväistä läsnäolemista, Seppälä summaa.
Citymaalaisille olennaista on, että asioita pystyttäisiin toteuttamaan silloin kun niiden momentum on, sillä muuten voi olla jo liian myöhäistä. Ajatukseen kuuluu myös se, että ihmiset pystyvät kertomaan toiveistaan vapaasti ja varsinkin alussa kannustetaan ja ruokitaan ideointia eteenpäin, jotta eteneminen ei pysähdy.
Citymaalaisten Sirkku Varjonen muistutti myös siitä, että citymaalaiset ovat usein kaupungeissa tottuneet maksamaan palveluista ja käyttämään niitä eli paikallisia palveluita kannattaa tarjota uusille asukkaille auliisti.
— Myös kaikki aito, erikoinen ja paikallinen vetoaa citymaalaisiin, eli citymaalaiset eivät etsi maalta sitä mitä kaupungissa jo on vaan jotain uutta ja erilaista, Varjonen naurahtaa.
Viihtyminen on tärkeä osa uutta maallemuuton trendiä
Muutos on jatkuvaa, mutta sen laatuun voivat myös maaseutualueiden toimijat itse vaikuttaa, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro vakuuttaa.
Aro mukaan alueen voimaketju muodostuu viidestä osa-alueesta: elinvoimasta, vetovoimasta, pitovoimasta, lumovoimasta sekä kipinä- tai kitkatekijöistä.
Aro kehottaa alueiden toimijoita miettimään erityisesti etenkin pitovoima ja kipinätekijöihin liittyviä asioita. Pitovoimalla Aro tarkoittaa sitä, miten alueen asukkaat itse näkevät alueensa ja mitä he siitä ajattelevat eli miten kunnassa viihdytään. Kipinä- ja kitkatekijöitä ovat alueen henkinen ilmapiiri, tekemisen meininki ja keskinäinen luottamus. Nämä tekijät vahvistavat myös mielikuvaa alueen ulkopuolella eli vetovoimaa.
— Kaikkiin asioihin eivät alueet itse voi vaikuttaa, mutta esimerkiksi pitovoima eli se mikä tekee arjesta juuri tässä kunnassa hyvän ja turvallisen, on pitkälti alueen ja kunnan omissa käsissä, Aro summaa.
Pitovoimaan liittyvät siis olennaiselta osalta vaikkapa toimivat palvelut, lähikoulut, kulttuurin läsnäolo ja sote-palvelut. Aro myös muistuttaa ottamaan huomioon kuva vivahteikkaampana kuin ehkä aiemmin.
— Alueen kannalta on tärkeää, että otetaan näissä mietinnöissä huomioon myös uudet- ja vanhat asukkaat, paluumuuttajat, maahanmuuttajat, kesäasukkaat ja tapahtumakävijät. Kaikilla on jotain annettavaa alueelle.
Aron mukaan suomessa riittää kyllä tilaa asua ja elää, mutta esimerkiksi turvallisuuden tunne on merkityksellinen ihmisille. Maaseutualueitten vahvuus on ruohonjuuritason yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.
— Yhteisöllisyys ja talkoot ovat välttämättömyys monissa paikoissa. Sen lisäksi pitää olla kohtaamispaikkoja, joihin kaikkien on helppo tulla ja pysähtyä. Myös lapsilla ja nuorilla pitää olla omia tiloja. Nämä ovat aika yksinkertaisia ja pieniä asioita, mutta arjessa ihmisille valtavan tärkeitä, Aro muistuttaa.
Webinaaria koordinoi maaseuturahaston tuella toimiva Heimohautomo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tukea päijäthämäläisiä yhteisöjä.
Jutun kuva: Anssi Ketonen, viestintäpäällikkö, Suomen Kylät ry
Kuvan paneelikeskustelussa istuvat Juontaja Juha Hertsi, Aluekehityspäällikkö, Päijät-Hämeen liitto; Timo Aro, Johtava asiantuntija, MDI – aluekehittämisen konsulttitoimisto; Sirkku Varjonen, sosiaalipsykologi ja yksi Citymaalaiset-työryhmän perustajajäsenistä; Petri Rinne, Puheenjohtaja, Suomen Kylät ry ja Hilkka Kemppi, Kansanedustaja ja Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja.