Maaseudun kehittämiseen käytettiin alkuvuodesta loput vanhan ohjelmakauden 2014–2020 rahoitukset ja keväällä siirryttiin käyttämään siirtymäkauden 2021–2022 rahoitusta. Lisäksi yritystukiin saatiin lisärahoitusta EU:n elpymisvälineestä. Rahoitushakuja yritys- ja hankerahoituksen sekä Leader-rahoituksen osalta pystyttiin jatkamaan ilman keskeytyksiä ennen uuden CAP rahoituskauden aloittamista vuonna 2023.
Maaseudun kehittämisen kokonaisrahoitus oli noin 5,83 miljoonaa euroa, josta suoraan ELY-keskuksen hankerahoitukseen käytettiin 1,59 miljoonaa euroa, mikä oli selvästi edellisvuotta enemmän. Yritystukiin käytettiin rahoitusta edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän, mutta rahoituksen painopiste säilyi silti yritysrahoituksessa. Leader-ryhmien yritystukien volyymi kasvoi ja kehittämisrahoituksen taso pysyi samalla tasolla.
— Kehittämishankkeiden rahoituksen kysyntä oli vilkasta. Rahoitukseen valittiin erityisesti uudentyyppisiä hankkeita ja sellaisia, jotka hyvin sopivat myös tulevan rahoituskauden strategioihin ja tavoitteisiin. Esimerkiksi ilmastoaiheisia, kiertotalouteen liittyviä ja luonnon monimuotoisuutta maaseutuympäristössä tukevia hankkeita rahoitettiin muutamia. Yritysryhmiä saatiin rahoitukseen tavoitteita vähemmän. Kehittämistyö maaseudulla myös uusien hankkeiden kautta pystyttiin ylläpitämään, vaikka kokonaisuutena käytettävissä oleva rahoitus oli niukka, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.
Maaseudun kehittämishankkeina rahoitettiin Kanta- ja Päijät-Hämeeseen keskittyviä, mutta myös laajempia eri ELY-alueet kattavia alueiden välisiä hankkeita. Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutetaan esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulu Oy:n HITU – Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa, miten hämäläinen maaseutu voi varautua ilmastonmuutokseen. Hankkeessa pyritään löytämään juuri Hämeeseen kohdistuvat ilmastoriskit, tarkentamaan niitä pienemmille alueille ja tiedottamaan tämän pohjalta toimijoita ja asukkaita varautumismahdollisuuksista. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n Kestävä RuokaHäme -hankkeessa lisätään elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteista ja tuotetaan yrityksille uutta osaamista. ProAgria Keskusten Liitto ry:n Kokonaisvaltaisesta kiertotaloudesta maaseudun elinvoiman rakennuspalikoita -hanke lisää muun muassa maaseudulla toimivien yrittäjien tietoutta tilakohtaisen kiertotalouden mahdollisuuksista, tuottaa kokonaisvaltaisia ja logistisesti mahdollisia kiertotalouskonsepteja ja tuo alan toimijoita yhteen. Hämeen Kylät ry:n Uusia asumisratkaisuja hämäläisiin kyläidylleihin -hankkeen avulla tuetaan uusien asumisratkaisujen käynnistymistä ja toteuttamista hämäläisissä kylissä käytännön toimenpiteillä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yritysrahoitusta myönnettiin eniten yritystoimintaan ja elintarvikkeiden jalostukseen
Maaseudun yritysrahoitusta myönnettiin vuoden aikana yhteensä 2,08 miljoonaa euroa eli 1,16 miljoona vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahoitukseen sisältyy maaseuturahaston elpymisvälineen valtuutta (0,19 miljoonaa) sekä maaseutuyritysten väliaikaista tukea, jonka haku jatkui vuonna 2021. Tätä tukea myönnettiin runsaat 72 000 euroa. Kaikkiaan hankkeita rahoitettiin 43, joista 23 Kanta-Hämeessä ja 20 Päijät-Hämeessä. Rahoituksesta 61 prosenttia eli 1,26 miljoonaa kohdistui Kanta-Hämeeseen. Päijät-Hämeen osuus rahoituksesta oli 0,82 miljoonaa euroa. Suurimmat toimialat rahoituksessa olivat muu yritystoiminta ja elintarvikkeiden jalostus. Muun yritystoiminnan osalta suurimmat yksittäisen tuen saajat olivat AMJ-Tuotanto Oy, Matimek Oy, Icoma Oy ja Konepaja Seppo Suomi Oy. Elintarvikkeiden jalostuksen osalta suurimmat tuen saajat olivat Herkkumaa Oy, Maatilan lihakauppa Makumaa Oy ja Lihasampo Oy.
Maaseutuohjelman ELY-keskuksen myöntämällä yritysrahoituksella mahdollistetaan Hämeessä noin 9 miljoonan euron investointien toteutus sekä myötävaikutetaan suoraan arviolta 66 uuden työpaikan syntymiseen. Toteutettavien investointien vaikutuksesta yrityksiin arvioidaan syntyvän uutta liikevaihtoa yli 14 miljoonaa euroa.
Kanta-Hämeessä suurin tuen saaja oli AMJ-tuotanto Oy, jolle myönnettiin 175 180 euroa erikoiselementtituotantotehtaan laajennukseen. Matimek Oy sai 167 000 euroa levytyökeskusinvestointiin ja Herkkumaa Oy 151 754 euroa tuotannon kehittämiseen ja kapasiteetin varmistamiseen.
Päijät-Hämeessä suurin tuen saaja oli iittiläinen Icoma Oy, jolle myönnettiin 155 948 euroa puun maalauslinjainvestointiin. Hartolalainen Konepaja Seppo Suomi Oy sai 140 044 euroa työstökoneinvestointiin ja lahtelainen Lihasampo Oy 97 567 euroa nollaenergisen tuotantolaitoksen rakentamiseen sekä kylmäkonehankintaan.
Leader-ryhmät myönsivät hanke- ja yritystukia vilkkaasti
Leader-yritystukia myönnettiin alkuvuoden aikana 38 hankkeelle yhteensä 0,54 miljoonaa euroa. Muutaman Kanta-Hämeen hankkeen toteutusalue on Kanta-Hämeen ulkopuolella. Eniten rahoitettiin muun palvelutoiminnan hankkeita (14). Maaseutumatkailussa ja muussa teollisessa yritystoiminnassa rahoitettiin molemmissa viisi hanketta. Kanta-Hämeessä suurin tuen saaja oli Mikar Koneistus Oy, joka sai 36 800 euroa viisakselisen koneistuskeskuksen hankintaan. Nekopa Oy sai 29 700 euroa ja Konepaja Aho Oy 24 433 euroa. Molemmat saivat tukea CNC-sorvin hankintaan. Päijät-Hämeessä suurin tuki (52 096 euroa) myönnettiin Juho Murrolle pienmeijerin rakentamiseen. Tuulivet Oy sai 50 167 euroa Heinolan eläinlääkäriaseman laajennukseen ja Aurinkorannan lomamökkien matkailun kehittämisinvestointeihin myönnettiin 47 182 euroa.
Leader-ryhmien hanketukia myönnettiin 1,63 miljoonalla eurolla, 68 hankkeelle. Kanta-Hämeessä suurin tuki myönnettiin Linnaseutu ry:lle (104 753 euroa) Rajaton -hankkeelle. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry sai 77 625 euroa Vantaanjoen, Karjaanjoen ja Uskelanjoen vaelluskala- ja jokiluontohankkeen toteutukseen, Hattulan kunta 49 346 euroa Hattulan yhdistysohjelman jalkauttamiseen ja Asenne ry 49 119 euroa NOTSKI-hankkeeseen.
Päijät-Hämeessä suurin Leader-hanketuki (105 696 euroa) myönnettiin Vierumäen kyläyhdistys ry:lle Vetovoimainen Vierumäki – Vierumäki lähialueen muuttovoiton moottorina -hankkeen toteutukseen. Päijänne Leaderin Kyläkoutsi – osaamista kyliin ja kortteleihin -hankkeen (73 395 euroa) tavoitteena on luoda laadukas yhtenäinen koulutuskonsepti valtakunnallisesti kyläasiamiehille sekä myös esimerkiksi Leader-verkostolle käytettäväksi kylien ja kortteleiden kouluttamiseen. VILKAS-teemahankkeesta (71 759 euroa) rahoitetaan muun muassa lähiliikunta-, luontomatkailu- tai virkistyspaikkojen rakentamista ja kunnostamista.
Lisätietoja rahoitetuista hankkeista löytyy Hämeenraitin hankerekisteristä.
Lisätiedot ja kysymykset:
Timo Kukkonen
Kehittämispäällikkö, maaseutuyksikkö
timo.kukkonen@ely-keskus.fi
0295 025 065, vaihde 0295 025 000