Luonnontuotteiden vetovoima on tällä hetkellä kasvussa. Esimerkiksi pakurilla on kasvavat markkinat Aasiassa saakka. Alaa pitäisi kuitenkin pystyä hyödyntämään paremmin matkailussa ja hyvinvointipalveluissa, ja alan yrittäjiä tarvitaan lisää. Rahoitustakin on tarjolla yritysten kehittämiseen.
Luonnontuotteisiin luetaan marjat, sienet ja erikoisluonnontuotteet kuten pihka ja pakuri sekä muun muassa villiyrtit. Esimerkiksi yli 60 % suomalaisista kerää marjoja ja sieniä, mutta metsien marjasadosta hyödynnetään silti vuosittain vain 5-10 %. Nyt tarkoituksena on löytää uusia keinoja laajentaa alaa ja keksiä keinoja, joilla luonnontuotteita voidaan hyödyntää matkailussa, hyvinvointialalla sekä kosmetiikassa.
─ Luonnontuoteala on osa biotaloutta, mutta luonnontuotteet ovat vajaasti hyödynnettyjä uusiutuvia luonnonvaroja. Alan haasteena on muun muassa talteenotto. Tuotteet kerätään käsin, koska teknologiaa ei ole käytössä, totesi luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.
Luonnontuotealasta keskusteltiin Hämeenlinnassa maaliskuun alussa, kun alan kehittäjät ja toimijat kertoivat alan kehittämismahdollisuuksista ja -keinoista Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tällä hetkellä alalla on Suomessa noin 600 yritystä. Kanta- ja Päijät-Hämeessä yrityksiä on noin 20, kuten Voilá Ky Hauholla, Wähkilän Maut Hollolassa sekä TryffDeli Lahdessa.
Luonnontuotteita verkostovoimin Etelä-Suomen ammattikeittiöihin -hankkeen Kaisa Tolonen totesi, että esimerkiksi villikasvit ovat tulossa ruokalistoille.
─ Innovatiivisuus ammattikeittiössä on nousussa. Tuotteiden toimitusvarmuudesta tulee kuitenkin huolehtia ja talteenottoa on kehitettävä. Suomen 4H-liitto onkin ollut suunnittelemassa keruumallia alalle. Lisäksi tarvitaan alaa ymmärtävää neuvontaa ja liiketoimintalähtöisyyttä, Tolonen painotti.
Yksi alan yrittäjistä on Suomen Pakuri Oy:n Janne Mankki. Kouvolalainen yritys vie pakuria muun muassa Aasiaan. Yritys on kehittänyt pakurista uuden tuotantomuodon metsänomistajille.
─ Pakurin viljely on nyt mahdollista. Pakurisieni istutetaan koivuun ympillä, jolloin voidaan varmistaa pakurikasvaimen synty. Me myymme metsänomistajille istutus- ja keräyspalveluita jopa avaimet käteen -periaatteella, Mankki kertoo.
Rahoitusta tarjolla alan yrityksille
Etpähä ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Jauhiainen esitteli tilaisuudessa luonnontuotealan rahoitusmahdollisuuksia.
─ Luonnontuotealan kehittämiseen on mahdollista hakea rahoitusta Hämeen Leader -ryhmien sekä Hämeen ELY-keskuksen kautta. Tukea voi hakea investointeihin tai investoinnin selvitettävyystutkimukseen. Yritykset voivat myös hakea perustamistukea esimerkiksi uuden tuotteen jalostukseen tai testaukseen sekä koekeittiön vuokraukseen. Perustamistukea voi saada myös ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin, Jauhiainen kertoi.
Mutta löytyykö Hämeessä kehittämisaskelia luonnontuotealalle? Luonnontuoteala liittyy osaksi maaseudun kehittämistä ja elinkeinollinen kehittäminen hankkeiden ja rahoituksen kautta on mahdollista.
─ Rajapintoja pitäisi hakea muiden alan yritysten kanssa ja uusia innovaatioita halutaan esille. Ala on hyvä linkittää uusiin tutkimuksiin ja terveysvaikutuksiin ja myös näitä asioita pitää osata hyödyntää yrityksissä ja uusissa hankkeissa, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen totesi kommenttipuheenvuorossaan.
Tilaisuus oli osa Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -koordinaatiohankkeen järjestämää kierrosta Suomessa. Kierroksen tarkoituksena oli tavata kehittäjiä ja yrittäjiä ja myös innostaa mahdollisia uusia yrittäjiä mukaan alalle. LUMOA-hankketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.