Suurimpaan osaan EU:n maaseuturahoituksen toiminnassa olevista hankkeista ja maaseutualueiden yrityksistä korona vaikutti ja vaikuttaa jotenkin, mutta ei aina ikävällä tavalla. Toisaalta joitain hankkeita, jotka keskittyivät esimerkiksi kesätapahtumiin, oli pakko vain peruuttaa.
Hämeenraitti haastatteli viittä hanketta eri puolilta Hämettä kuullakseen mitä muutoksia hankkeissa tehtiin ja mitkä ideat jätettiin odottamaan tulevaisuutta.
Kunnan pojat
Kunnan pojat ovat kiertäneen normaalisti palvelutaloissa, kehitysvamma -ja mielenterveysyksiköissä noin viidentoista keikan viikkotahtia useamman vuoden. Toiminnan lähtökohta on ollut viedä elävää musiikkia ja kulttuuria myös niille, jotka eivät normaalisti pääse sitä kuluttamaan. Hankkeessa kehitetään parhaillaan rahoitusmallia, jolla toiminta saadaan pysyväksi alueella, koska esteettömien kulttuuripalvelujen tarve on suuri.
Koronakriisin alkaessa oli kuitenkin selvää, että keikkoja ei haluta perua vaan toiminnan on sopeuduttava tilanteeseen nopeasti. Riihimäen kulttuuritoimiala vastasi onneksi hankkeen kutsuun heti ja tarvittavat tilat ja laitteet löytyivät niiden kautta.
— Kulttuuri on mielestäni jokamiehenoikeus, mutta se ei valitettavasti silti ole edelleenkään kaikkialla saatavilla. Keikkailun sijaan me rupesimme sitten striimaamaan ja tekemään keikoistamme tallenteita, joita voidaan katsoa silloin kun itselle sopii tai henkilökunta voi viedä vaikka tabletilla keikan vuoteen äärelle henkilöille, jotka eivät pääse liikkumaan, kertoo hankekoordinaattori Timo Aalto Kunnan pojat -hankkeesta.
Striimaus- ja tallennetoiminta on lähtenyt Kunnan pojat -hankkeessa suhteellisen vaivattomasti liikkeelle ja siitä on saatu hyvää palautetta, mutta Aalto kaipaa silti jo takaisin ihmisten pariin.
— Vaikka jatkossakin ajattelimme tehdä myös tallenteita ja striimauksia, niin onhan se henkilöiden kohtaaminen ja yhdessä oleminen edelleen se kantava juttu. Esimerkiksi aiemmin, kun olemme keikoilla saaneet ehdotuksia seuraavaksi kappaleeksi, olemme voineet toteuttaa toiveet heti, mutta tallenteissa palaute tulee vasta päivien tai viikkojen päästä meidän tietoomme, Aalto summaa toiminnan käytännön eroja.
Koronakriisin myötä on muutenkin herätty siihen ajatukseen, että kulttuurielämysten pitäisi lähtökohtaisesti olla paremmin saavutettavissa esteettömästi.
— Olemme itse nähneet, minkälaisen vaikutuksen ihmisiin tekee se, että kulttuuria ja elävää musiikkia tuodaan heidän luoksensa. Kulttuurista nauttiminen on meille sisäänrakennettua. Kulttuurikokemukset auttavat ihmisiä kestämään kriisiaikoja paremmin ja tuovat lohtua. Aalto muistuttaa.
Hauho-Seura ry
Hauholaiset ehtoopidot lähiruokatapahtuman piti olla maaliskuun lopulla. Ideana ehtoopidoissa oli, että kaikki tarjottava ruoka on tuotettu Hauholla tai lähellä Hauhoa. Tapahtumaa oli mainostettu ja pääsylippuja myyty. Ajankohdan siirto konkretisoitu vain viikkoa ennen tapahtumaa.
— Hauho-Seuran johtokunta teki päätöksen heti, että emme uskalla ja halua ottaa riskiä vaan siirretään tapahtumaa. Lipun lunastaneille annoimme joko rahat takaisin tai sitten he voivat käyttää lipun seuraavaan tapahtumaan. Vastaanotto oli lipun ostaneiden kesken ymmärtäväinen, Hauho-Seuran puheenjohtaja ja Hauholaisten ehtoopitojen vetäjä Jouni Lehtonen
Tapahtuma-ajankohdan läheisyyden vuoksi kaikki ennakkovalmistelut olivat kutakuinkin tehtynä. Anniskelulupa ja lupa yleisötilaisuuden järjestämiseen oli haettu kyseisellä päivämäärällä sekä tuottajilta oli tilattu ruoat valmiiksi.
— Tällainen siirto tietysti johtaa tilauksien peruuntumiseen ja aiheuttaa ketjureaktion. Ruoantuottajille ja ohjelman tekijöille tilanne oli hankalin. 25kg tilattua lampaanlihaa lunastimme sitten omaan käyttöön pääsiäiseksi ja samoin jo ostetut kala pakkasessa menivät seuran aktiiveille. Kuusenkerkkäjäätelöä ei onneksi ehditty vielä tehdä, koska se oli tulossa pitoihin tuoreena, Lehtonen muistelee peruuttamisen jälkeisiä järjestelyitä.
Anniskeluluvan myöntävät viranomaiset ovat tilanteessa myös joustaneet ja päivämäärän siirto syksylle onnistui helposti. Vielä kuitenkin myös syksyllä järjestettävä tilaisuus mietityttää Lehtosta.
— Tapahtuma on tarkoitus järjestää 10 lokakuuta, mutta ravintoloihin vaikuttavat säädökset ovat voimassa vielä silloinkin ja koskettavat myös meitä. Noutopöytää ei ehkä esimerkiksi voi olla. Katsomme vielä tilannetta syksyllä uudelleen. Toisaalta uusi päivämäärä satokauden jälkeen on hyvä, saamme paljon tuoreita salaatteja ja vihanneksia mukaan tuottajilta, keväällä tämä ei olisi onnistunut niin hyvin.
Forssan Yrittäjät
Forssan yrittäjien hankekoordinaattori Kalle Lahtinen Forssan seutukunnan yrittäjälähtöisen elinvoiman kasvattamisen ELVI -hankkeesta kertoo hankkeen toimintojen muuttuneen kyllä koronan seurauksena, mutta ei välttämättä niin, että se edes näkyisi ulkopuolisille. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda verkostoja, tukea nuoria ja tuoda seutukunnalliseen elinkeinoelämään piristystä sekä kasvattaa alueen vetovoimaa.
— Nyt hankkeessa on keskitytty ajateltua enemmän yritysten neuvontaan, tukemiseen ja ihan arjen mukanaoloon. Ajattelemme, että yksi iso vetovoimatekijä alueella on se, että tuki yrittäjille on kunnossa ja sitä on saatavilla tarvittaessa, Lahtinen miettii.
Hankkeessa on myös kehitetty etäkahvi -toimintaa ja sitä kautta verkostoitumista aiempien tapaamisten sijaan. Etäkahveille mukaan onkin tullut myös uutta porukkaa, joka ei ole aiemmin toimistolle päässyt tapaamisiin.
— Etänä paikalle on tullut tuplaten porukkaa aiempiin tapaamisiin verraten eli tämän käytännön ainakin haluamme säilyttää korona-ajan jälkeenkin. Olemme kehittäneet myös yritysvierailuja osana etäkahveja niin, että yksi henkilö menee yritykseen paikan päälle ja tekee sieltä haastattelun, jota muut voivat etänä seurata, Lahtinen kertoo uusista toimintatavoista.
Toisaalta ihan ilman ongelmia ei ELVI -hankkeessakaan selvitty. Oppilaitosyhteistyön kautta harjoitteluun tuleville nuorille ei ole tänä vuonna ollut kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikatkin ovat olleet kiven alla. Myös nuorten yrittäjyyden edistämisessä on ollut haasteita, koska yrittäjyyspäivät, mentoroinnit ja omistajanvaihdokset ovat pysähdyksissä.
— Oppilaitosyhteistyö kyllä jatkuu ja ajan myötä saamme taas rekrytoinnitkin liikkeelle, Lahtinen uskoo tulevaan.
Kulttuuriyhdistys Kuvio
Taidetalo liikkeessä -hanke on toiminut vuodesta 2017 ja järjestää muun muassa maaseutukuntien lapsille taidetoimintaa (esim. Luovis-kerhoja ja taideleirejä), taiteilijaresidenssejä sekä kouluttaa ja palkkaa nuoria taideohjaajia mukaan toimintaan.
Lastenleirien järjestäminen yleisesti maaseutualueilla on haastavaa haja-asutusten ollessa pitkien matkojen päässä toisistaan ja kulkuyhteyksien puutteen sekä joissain paikoissa myös lasten vähyyden takia. Taidetalo liikkeessä -hankkeessa päädyttiinkin nopeasti miettimään leirien järjestämisen tapaa uudelleen.
—Yhdistys oli juuri saanut pakettiin talvileirit alueella ja päättänyt useiden uusien lasten taideleirien järjestämisestä kesällä 2020, kun koronakriisi hiljensi kaiken. Teimme kuitenkin heti päätöksen, että emme missään nimessä peru leirejä vaan alamme muokkaamaan niistä etäleirikokonaisuuksia, kertoo Kulttuuriyhdistys Kuvion puheenjohtaja ja Taidetalo liikkeessä -hankkeen kulttuurintuottaja Minna Autio.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut tehdä leireistä etäkoulun jatketta, vaan yhdessäoloa ja -tekemistä on leireille suunniteltu runsaasti. Haasteena tulevilla leireillä on ollut kuitenkin kokemuksen puute, kun aiemmin etäleirejä ei ole kokeiltu tai suuremmin tehty. Joihin leirityyppeihin ne sopivat myös paremmin kuin toisiin. Esimerkiksi itsekseen tehtävään nuorten #Koronapäiväkirjat -videodokumentiprojektiin etätyöskentely sopi helposti, mutta toisiin leireihin jouduttiin miettimään koko leirikonsepti uudelleen.
— Osa aiemmista ohjaajista ilmoitti, ettei osaa etäleiriä vetää, joten niille leireille piti etsiä ihan kokonaan uudet ohjaajat, jotka onneksemme sitten löysimme nopeasti. Digiloikka on silti ollut valtava ja kaikkien sisältöjen ja ohjeiden miettiminen niin, että saamme ne toimimaan myös etänä on kaikille uusi ja iso opettelun paikka, Autio sanoo.
Toisaalta paljon nyt opeteltua uutta voidaan käyttää jatkossa osana toimintaa. Etäkokoukset ja aineistojen jakaminen netissä on tullut myös Kuvion toimintaan jäädäkseen. Verkostomaisen lastenkulttuurikeskus LEKA:n (Leikki&Kasvu) kautta suunnitellut iltapäiväkerhot haja-asutusalueiden lapsille ovat myös saaneet tuulta alleen koronakriisin myötä.
— Seudullamme on pitkään ollut ongelmana se, että koulukuljetusten piirissä olevat kauempana asuvat lapset eivät voi osallistua iltapäiväkerhoihin kouluilla, koska kuljetukset lähtevät ennen niitä. Nyt meillä on mahdollisuus järjestää lastenkulttuurikeskuksen kautta seudun lapsille myös yhteistä iltapäiväkerhoa etänä, jolloin kauempana asuvat lapset pääsevät ohjatun ja säännöllisen iltapäivätaidetoiminnan pariin suoraan kotoa käsin. Samaan ryhmään voi siis osallistua vaikkapa lapsia Koijärveltä, Tammelasta ja Humppilasta, ja näin lapset pääsevät muodostamaan myös uusia kaveripiirejä, avaa koronakriisin myötä uusia uria hankkeelle työstänyt Autio.
Kulttuuriyhdistys Kuvion nettisivut
Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry
Kahden vanhan puukorillisen matkustajavaunun kunnostaminen talkoilla Lahti- Heinolan väliselle rataosuudelle sekä pienen veturin hankkiminen oli Topparoikan hankkeessa ajatuksena ennen koronakriisiä. Toimintaa ei kuitenkaan ehditty viedä suunnittelua pidemmälle, kun kevään talkoita jouduttiin miettimään uudestaan.
— Talkoiden oli tarkoitus alkaa keväällä. Nyt olemme sitten talkoilleet itsenäisesti ja pienellä aktiiviporukalla yhdessä. Toisaalta meilläkin on joitain ihmisiä ollut lomautettuna päivätöistä ja sitä kautta on tullut myös enemmän aikaa tälle hankkeelle. Isompia talkoita emme tietenkään ole voineet järjestää ja hankkeesta ei ole tiedotettu paljoa, Jonne Seppänen Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry varapuheenjohtaja kertoo.
Yhdistyksessä ajatellaan, että hankkeessa edetään kuitenkin suunnitelmien mukaan. Ajatuksena on syksyllä pitää talkootapahtuma ulkoilmassa ja ajaa silloin nyt peruttuina olevia juna-ajoja Lahti-Heinola välillä.
— Rajoituksien mukaan mennään tottakai. Seinäpaneelien laitto on isompi talkoohomma, mutta sekin on vasta loppukesällä ja ulkotiloissa. Luotamme siihen, että ihmiset osaavat pitää itse etäisyyksiä sitten kun isompia talkoita on tulossa, Seppänen sanoo.