Kalatalousaktivaattori säilyttää kalastajakulttuuria ja turvaa ammattikalastusta
Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen työskentelee 35 kunnan ja seitsemän Leader-ryhmän toiminta-alueella. Ruokolaisen työnä on kehittää ja vahvistaa toiminta-alueen elinkeinokalataloutta. Työhön kuuluu niin neuvotteluja, neuvontaa kuin hankkeiden suunnitteluakin.
Sisä-Suomen kalatalousryhmä on yksi Suomen 11 kalatalousryhmästä.
─ Ryhmien päätehtävänä on säilyttää kalastajakulttuuria sekä turvata ammattikalastusta, kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen toteaa.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alue kattaa Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat sekä osia Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnista. Alue ulottuu aina Kouvolan etelärajalta Pihtiputaan pohjoisrajalle. Kiintopiste on Vääksyssä Päijänne-Leader ry:n toimitiloissa. Päijänne-Leader hallinnoi Sisä-Suomen kalatalousryhmän toimintaa.
Ruokolaisen työ kalatalousaktivaattorina on monipuolista ja vaihtelevaa. Syksyn aikana hän on muun muassa ehtinyt suunnittelemaan ja ohjeistamaan useampaa hanketta kohti hakemusta ja rahoitusta, toiminut neuvonantajana eri toimijoille, auttanut Hyrrän toiminnassa, järjestänyt opintoretkiä sekä edistänyt ja markkinoinut alueen kalataloutta monissa eri tilaisuuksissa. Ajokilometrejä tulee paljon ja auton ratissa on viihdyttävä, kun työ vie miestä ympäri maakuntia erilaisten kehittämistoimien puolesta.
─ Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu suunnittelee logistiikkahanketta, johon olemme miettineet yhdessä logistiikan pullonkauloja aina kalastajilta kauppaan asti. Stora Enso taas kehittää pahvista ekologista kalalaatikkoa, jolla pyritään korvaamaan styroksilaatikot, ja näissä neuvotteluissa olen mukana ohjaamassa ja saattamassa yhteen hanketoimijoita ja yhteistyökumppaneita. Sekä Saarijärvellä että Pihtiputaalla on puolestaan neuvoteltu tyhjillään olevien kalankäsittelytilojen käyttöönotosta, Ruokolainen kertoo.
Toimintaan kuuluu myös vierailuja ja tutustumiskäyntejä kalastajien luona sekä kalanjalostus ja -viljely-yrityksissä.
─ Teemme opintomatkoja myös muualle ja esimerkiksi kesällä järjestin alueemme kalastajille ja kalanjalostajille opintomatkan pohjoiseen. Itse tulin juuri Kreikasta, jossa olin eurooppalaisten kalatalousryhmien katto-organisaation koulutuksessa.
Sähäkkää rahoitusta
Kalatalousryhmä voi itse rahoittaa sekä pieniä yleishöydyllisiä hankkeita että yrityshankkeita.
─ Meidän tehtävämme on toimia katalysaattorina eteenpäin. Rahoitamme pieniä esiselvitys- tai suunnitteluhankkeita, joilla saadaan aikaan suurempi hanke jostain muusta rahoituksesta. Olemme ikään kuin erilaisten isompien suunnitelmien kätilöitä, Janne Ruokolainen selittää.
Kalastaja voi myös saada rahoitusta moottorinvaihtoon tai nosturin hankintaan. Kalankuljetusta varten voi hankkia moottorikelkan tai mönkijän, rullakoita tai lavankuljetusvaunuja.
─ Pyrin kannustamaan kalastajia tällaisiin omaan ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviin hankkeisiin. Toimiin voi saada mutkattomasti rahoitusta ja samalla säästetään kalastajien jo muutenkin huonossa kunnossa olevia selkiä. Tällaiset hankkeet ovat nopeita ja sähäköitä toteuttaa.
Yrityshankkeissa rahoitussummat vaihtelevat 30 prosentista 50 prosenttiin toimesta riippuen. Jatkuvassa haussa ja alle 200.00 euron yleishyödyllisissä hankkeissa rahoitusta voi puolestaan saada 60 %. Määräaikaisrahoissa tuki voi olla jopa 80 %.
─ Jokainen hanke ja tapaus on erilainen, joten minuun kannattaa olla yhteydessä, jos lähtee suunnittelemaan investointia tai kehittämishanketta, Ruokolainen painottaa.
Järvissä on kalaa
Sisä-Suomen kalatalousryhmä on nyt toiminut vajaan vuoden. Janne Ruokolaisen mukaan kalastajat ovat pääosin iloisia siitä, että joku voi ja jaksaa viran puolesta miettiä hankeasioita ja alan kehitystä.
─ Monelle asioiden miettiminen ja eteenpäinvienti sekä papereiden pyörittely on aika ylivoimaista ja vie aikaa itse työstä. Myös muut toimijat ovat ottaneet toiminnan hyvin vastaan ja esimerkiksi kunnat olisivat lähdössä investointeihin mukaan innolla, Ruokolainen toteaa.
Haasteitakin kuitenkin riittää. Vaikka järvimäärä on suuri ja niissä on paljon kalastettavaa, se tuo myös ongelmia.
─ Alueemme ammattikalastajat sijaitsevat hajallaan siellä täällä. Esimerkiksi ison kalasataman rakentaminen ei ole järkevää yhdelle kalastajalle. Jos mukaan halutaan kuusikin kalastajaa, on toiminta-alue melko iso. Tämän takia investointien toteuttaminen on haasteellista.
Ruokolaisen mukaan järvissä on kuitenkin paljon kalaa ja sen suhteen myös paljon mahdollisuuksia.
─ Kalastajia on kuitenkin jopa turhan vähän ja esimerkiksi nuorisoa ala ei valitettavasti kiinnosta. Kun kalamassaa ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti, myöskään kalanjalostajille ei riitä tarpeeksi kotimaista kalaa. Yhtenä kalatalousryhmän painopisteenä onkin saada uusia, ja varsinkin nuoria yrittäjiä alalle, Janne Ruokolainen summaa.
Pääkuva: Kalatalousaktivaattori Janne Ruokolaisen tehtävänä on säilyttää kalastajakulttuuria ja turvata ammattikalastusta. Ruokolainen onkin kalastuksen kävelevä tietopankki. Kalastus on osa työtä, mutta myös erittäin rakas harrastus.
Kuva: Johannes Sipponen
Teksti: Ulla Harju / Hämeenraitti