Paikallisen elinkeinokalatalouden kehittäminen hyvässä vauhdissa
– Verkostoituminen ja yhteistyö ovat lisääntyneet, toteaa Sisä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Janne Ruokolainen.
Rahoitusta ryhmältä on toistaiseksi saanut kahdeksan hanketta ja kaksi uutta odottaa parhaillaan virallista päätöstä. Sisä-Suomen kalatalousryhmän tavoitteena on neuvoa, verkostoida ja rahoittaa alueen elinkeinokalataloutta eli kalastusta, jatkojalostusta, alan tuotekehitystä, kauppaa ja matkailukalastusta. Ryhmä on toiminut kaksi vuotta.
Uusia hankehakemuksia odotellaan. Kalatalousaktivaattoriin voi olla yhteydessä jo ideavaiheessa ja saada häneltä apua suunnitteluun.
− Nyt on aika miettiä oman kala-alan yrityksen tai vaikka toimialan seudullista kehittämistä. Rahoitusta voi hakea mm. osaamisen tai toimintaympäristön parantamiseen tai uusien tuotteiden kehittämiseen, sanoo kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen.
Kala-aloilla on mahdollisuuksia
Särjestä ja lahnasta tehdyt elintarvikkeet kiinnostavat yhä useampia. Samoin luontomatkailu ja kotimainen matkailukalastus osana sitä on lisännyt suosiotaan. Viljelyssä kalassa on myös potentiaalia, joskin vuosi on ollut alalle vaikea lämpimien vesien vuoksi. Janne Ruokolainen näkee paljon mahdollisuuksia kotimaiseen kalaan liittyvissä elinkeinoissa, mutta toki myös tehtävää riittää.
− Infrapuolella kalasatamien kehittäminen olisi tarpeen, samoin tietämystä kaupallisesta kalastuksesta tarvittaisiin lisää. Ammattikalastajat eivät suinkaan ryöstökalasta, vaan paremminkin hoitavat kalavesiä.
Aina on sovittavissa, kuten esimerkiksi Päijänteellä, että saaliiksi saadut taimenet ja lohet vapautetaan.
Verkostoita ja innovaatioita
Janne Ruokolainen nostaa esille kaksi ryhmän rahoittamaa hanketta, jotka omilla sektoreillaan ovat saaneet -ja tulevat vielä saamaan paljon aikaan. Keski-Päijänteen kalastusalueen käynnistämä Vajaastihyödynnettyjen kalalajien verkosto- ja aktivointihanke eli VAKAVA on koonnut aktiivisia toimijoita yhteen vähäarvoisen kalan hyödyntämisen puitteissa. Siihen kuuluu kalastusyrittäjiä, tutkijoita, kehittäjäorganisaatioita, kalastusvälinevalmistajia ja myös kaupan edustajia.
− Suurin osa kalastajista pyytää jo särkeä ja lahnaa tai vähintään harkitsee pyynnin aloittamista. Verkosto tuo toimijoita yhteen ja edistää alaa kokonaisuudessaan, sanoo Ruokolainen.
VAKAVA- hankkeen päätyttyä verkosto jatkaa toimintaansa suoraan kalatalousryhmän kautta. Loppusyksystä on tulossa muun muassa seminaari Jyväskylään.
Toisena kiinnostavana hankkeena Janne Ruokolainen kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun aquaponisen viljelyn hankkeesta, jossa sisätiloissa suljetussa kiertovesijärjestelmässä kasvatetaan kaloja ja kasveja.
− Minikokoisessa pilottikasvattamossa kierrätetään ravinnepitoista vettä kirjolohilta salaatille. Sekä kalat että salaatit ovat kasvaneet mainiosti ja järjestelmän ravinnekierto toteutunut odotetun laisesti. Uutta tietoa ja osaamista on saatu runsaasti ja alustavat tulokset ovat lupaavia.
Taustaa
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toimialue kattaa 37 kuntaa Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Toiminta on organisoitunut alueen Leader-toimintaryhmien mukaan, joten ryhmä toimii Vesurin, Viisarin, Jyväsriihen, Maaseutukehityksen, Pohjois-Kymen kasvun, ETPÄHÄN ja Päijänne-Leaderin alueilla. Ryhmän sivut http://www.paijanne-leader.fi/kalatalousryhma/
Kalatalousryhmä saa rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta. Myös kunnat rahoittavat toimintaa. Koko Suomessa on yhteensä 10 kalatalousryhmää. Ryhmien nyt käynnissä oleva toimikausi jatkuu vuoden 2020 loppuun.
Lisätietoja hankkeista: http://www.paijanne-leader.fi/kalatalousryhma/hankkeet/kaynnissa-olevat-hankkeet/
Pääkuvassa: Noutokala kiinnostaa monia. Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien verkostohanke järjesti kesäkuussa Lahdessa hoitokalastussaaliin nouto- ja käsittelytapahtuman.