Joulublogi

Taas on se aika vuodesta, jolloin allekirjoittanut on lupautunut raapustamaan jonkinlaisen blogitekstin Hämeenraitin elävöittämiseksi.  Harvinaisen takkauista on jälleen tällaisen puolivirallisen tai -vallattoman tekstin räpeltäminen keskellä pimeintä vuodenaikaa.
Aluksi ajattelin kirjoittaa jotain nasevaa viimeaikaisista kehittämistrendeistä, lähidemokratiasta, omatoimisuuteen kannustamisesta, sekä kunnan roolista hyvinvoinnin edistämisessä ja paikallisyhteisön vireyttämisessä. Ajattelin mainita blogitekstissäni myös Leader -rahoituksen avulla Lahden kaupunkiin ja Hollolaan kuntaan laaditut maaseutuohjelmat sekä suunnitelmamme paikallislähtöisen kehittämisen (ammattijargonialla tuttavallisemmin CLLD:n) käynnistämisestä Lahden kaupunkialueilla.
Kesken ajattelutyön havahduin kuitenkin rakkaan puolisoni sadatteluihin siitä, että vanhan sikalan katolta pudonneet lumet olivat murskanneet hänen vaivalla, mutta vähällä väellä valitsemansa ja kaatamansa joulukuusen alleen. Tämän sangen traagisen tapahtuman johdosta en päässyt blogitekstissäni puusta tai pikemmin joulukuusta pidemmälle.
Joulukuusen traagisesta tuhoutumisesta päädyin pohtimaan joulua ja siihen liittyviä perinteitä. Nykyisen käytännön mukaan joulua vietetään Kristuksen syntymäjuhlana. Harva tulee kuitenkin muistaneeksi, että jouluun ja sen juhlimiseen liittyy nykytietämyksen mukaan monia esikristillisiä perinteitä. Joulu tuo juhlista jaloin yhdistää meidän kotoiset juhlaperinteet tuhansien vuosien ja kilometrien päähän ja on esimerkki historian saatossa tapahtuvasta tapojen ja kulttuurien sekoittumisesta ja muuttumisesta.
Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja se viittaa muinaisgermaanien talvijuhla Yuleen. Yulea vietettiin maatalousvuoden päättymisen ja talvipäivänseisauksen kunniaksi. Roomalaiset viettivät 17-23. joulukuuta välisenä aikana Saturnalia-juhlaa. Saturnalia-juhla alkoi paljain päin suoritetulla uhrilla Saturnuksen temppelin juurella, jonka jälkeen kokoonnuttiin juhla-aterialle. Tämän jälkeen juhlat pitivät sisällään vierailuja ystävien ja sukulaisten luona, syömistä ja juomista sekä pienten lahjojen antamista. Myöhemmin roomalaiset alkoivat viettää 25. joulukuuta syyrialaisperäisen aurinko-jumalan kunniaksi Sol Invictus -juhlaa.
Listaa nykyjouluun liittyvien tapojen historiasta ja alkuperästä voitaisiin jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Yhtä kaikille edellä manituille juhlille ja tavoille oli valon ja pimeän taittumisen kohti valoa juhliminen. Haluankin toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua ja entistä valoisampaa uutta vuotta.
 
Kirjoittajana toimi Leader-toimintaryhmä Etpähä ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Jauhiainen.