Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä

TOISAALLA | BLOGI |Isosorsimo on rantojen riesa ja tulevaisuuden resurssi

Heleän vihreä kasvusto kehystää Visamäen uimarantaa Hämeenlinnan keskustan läheisyydessä. Harmittomalta näyttävä heinäkasvi kasvaa tiiviinä lauttana uimarannan molemmin puolin ja kun tarkemmin katsoo ympärilleen, näkyy samaa sorttia kasvavan katkeamattomana vyöhykkeenä molemmin puolin Vanajaveden rantaa.

Kyseessä on isosorsimo, Vanajaveden rantojen riesa numero yksi. Tämä haitallinen vieraslaji on levinnyt Kanta-Hämeen alueelle jo 1800-luvun puolella ja nyt se valtaa rantoja ennennäkemättömällä vauhdilla. Alun perin karjan rehuksi tuotu kasvi ei eläimille kelvannut, vaan isosorsimo sai vahvan jalansijan Hämeestä.

Elinvoimainen vieraslaji

Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Tämä haitallinen vieraslaji on levinnyt viime vuosina voimakkaasti Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla.

Elinvoimaisena kasvina ja hyvänä kilpailijana isosorsimo leviää yhä uusille järville. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti rantoja sekä kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Suurten kasvustojen poistaminen on työlästä ja aiheuttaa paljon kustannuksia. Torjuntaa rajoittaa usein se, ettei isosorsimoa tunnisteta vieraslajiksi.

 HAMKin bio- ja elintarvitekniikan opiskelijat näytteenotossa Vanajaveden rannalla Visamäessä.
HAMKin bio- ja elintarvitekniikan opiskelijat näytteenotossa Vanajaveden rannalla Visamäessä.

Yleisesti oletetaan, että isosorsimo on huono ravintokasvi eläimille sillä usein loisivan nokisienen (Uskilagomykotina) vuoksi. Tästä ei kuitenkaan löydy aikaisempaa tutkimustietoa Suomen oloissa. Myöskään isosorsimon ravintosisällöstä tai myrkyllisyydestä ei ole tarpeeksi tietoa.

Uuden tiedon äärellä

Syyskuussa 2020 alkoi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Vanajavesikeskuksen yhteinen Isosorsimo-hanke, jossa selvitetään rantojen haitallisen vieraslajin, isosorsimon, levinneisyyttä, torjuntakeinoja ja hyötykäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa. Hankkeeseen osallistuvat myös vahvat valtakunnalliset ja paikalliset toimijat Watermaster, St1, Gasum ja Watrec Oy.

Hankkeessa selvitettäviä hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita osana opiskelijaprojekteja sekä kannattavuusselvityksiä yhteistyössä hankkeessa toimivien yritysten kanssa. Ensimmäiset isosorsimonäytteet otettiin heti syyskuussa Vanajavedeltä Visamäen rannasta yhdessä HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden kanssa. Näytteistä määritetään tällä hetkellä kuiva-ainepitoisuuksia, sokereita ja arvioidaan biomassan määrää. Tutkimukset liittyvät marraskuussa alkaviin biokaasu- ja bioetanolikokeisiin.

Isosorsimon ominaisuuksia tutkitaan mm. erilaisin laboratoriokokein.
Isosorsimon ominaisuuksia tutkitaan mm. erilaisin laboratoriokokein.

Isosorsimon levinneisyyttä Kanta-Hämeen alueella arvioidaan yhteistyössä kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Syyskuussa opiskelijat ovat kartoittaneet esiintymiä dronen avulla ja siirtäneet aineiston paikkatietoon. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa isosorsimon poistoon soveltuvista koneista ja niiden kustannustehokkuudesta. Selvitettävinä torjuntamenetelminä ovat koneellinen poisto, niitto, karjan laidunnus, pressutus ja kitkeminen.

Hankkeessa laaditaan myös viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden rantojen käyttäjien tiedottamiseksi ja aktivoimiseksi. Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä, mm. Järvitärskyt-webinaari 3.12 (lisätietoja: www.vanajavesi.fi). Alueellisen viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia hyödyntäen.

Kirjoittajat työskentelevät Isosorsimo -hankkeessa, jota toteutetaan 1.9.2020-30.4.2022 Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 rahoituksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun rahoituksen turvin.

Heidi Kontio profiilikuva
Heidi Kontio
Mika Soramäki profiilikuva
Mika Soramäki

 

 

 

 

 

 

 

 

Mika Soramäki
Projektipäällikkö
HAMK Bio -tutkimusyksikkö
050 408 7441
mika.soramaki@hamk.fi

Heidi Kontio
Ympäristökoordinaattori
Vanajavesikeskus
050 408 7946
heidi.kontio@vanajavesi.fi

Viimeisimmät uutiset

Maksuhakemuskoulutus

2020-11-18ajankohtaista

Kaikki