Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä

Hyvinvointia hanketalkoista

Ahkera talkoilu tuo mukanaan onnellisempia ihmisiä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että vapaaehtoistoimintaan ja hyväntekeväisyyteen osallistuminen ovat yhteydessä osallistujan onnellisuuteen. Esimerkiksi saksalaisessa tutkimuksessa on huomattu, että viikoittain vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat kokonaisuudessaan tyytyväisempiä elämäänsä kuin henkilöt, jotka eivät tee lainkaan vapaaehtoistyötä (Meier & Stutzer 2008).

Useimmissa yhteisöllisissä hankkeissa talkootyöt ovat osa hanketta. Katso alla olevalta videolta minkälaisia hankkeita Hämeessä on kulttuurin ja hyvinvoinnin saralla esimerkiksi rahoitettu kuluneina vuosina.

Hämeessä talkootyötunteja on kertynyt kuluneen maaseutuohjelmakauden 2014-2020 aikana 151,421 tuntia mikä tarkoittaa 3,179,833 euroa.

Leader-hankkeissa talkoiltu 55 miljoonan euron edestä

Suomessa tehdään merkittävä määrä vapaaehtoistyötä vuosittain. Erityisesti maaseudulla talkootyön osuus on isossa roolissa paikalliskehittämisessä. Leader-ryhmien maaseutuohjelmasta rahoittamissa hankkeissa on vuosina 2014–2021 tehty talkoita yhteensä reilut 2,6 miljoona tuntia. Työn rahallinen arvo on yli 55 miljoonaa euroa. Henkilötyön lisäksi mukana on konetyötä, joka nostaa rahallista arvoa. Yleisesti vapaaehtoistyön arvoa ei voi mitata rahassa, mutta tässä tapauksessa arvo on saatu kertomalla tuntimäärä 21 eurolla. Leader-ryhmien rahoittamissa hankkeissa yksittäisen talkootunnin arvo on 15 euroa ja konetyötunti vastaa 45 euroa, ja keskimäärin joka viides talkootunti on konetyötä. Talkootyöllä katetaan hankkeiden yksityistä rahoitusosuutta.

Suomessa on yhteensä 54 Leader-ryhmää, jotka rahoittavat maaseutua kehittäviä hankkeita. Maaseudun kehittämisellä tarkoitetaan paikallisten yritysten, yhdistysten ja asukkaiden toiminnan rahoittamista, aktivoimista, neuvomista, verkostoimista ja kouluttamista.

Leader-toimintaan on käytetty maaseudun kehittämisohjelmassa vuosina 2014–2020 noin 300 miljoonaa euroa julkista rahoitusta, josta EU:n rahoitusosuus on 42 prosenttia, valtion 38 prosenttia ja kuntien 20 prosenttia. Leader tuo kunnille merkittävästi elinvoimaa kustannustehokkaasti, sillä paikalliset suunnittelevat ja tekevät itse hankkeita. Leader-ryhmien paikallisista ihmisistä koostuva hallitus päättää, mitä hankkeita rahoitetaan. Hankkeissa tehdyt investoinnit olisivat kuntien toteuttamana merkittävästi arvokkaampia.

– Leader-rahoituksella on selvää vipuvaikutusta aluetalouteen. Kun talkoillaan, voimaantuvat ihmiset ja yhteisöt. Siinä sivussa saadaan kylätalot kuntoon, rakennetaan uusia liikuntapaikkoja ja retkikohteita sekä kunnostetaan maisemia, toteaa Leader-työn kehittämispäällikkö Heli Walls Suomen Kylät ry:stä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen Pöytyälle nousi vuonna 2018 Leader-rahoituksen, yksityisen rahoituksen, yhteistyökumppaneiden, paikallisten yrittäjien ja talkootyön ansiosta liikuntahalli lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Samanlaisen hallin rakentaminen olisi maksanut noin 800 000 euroa, mutta hankkeen kautta hallin kustannukset olivat noin puolet pienemmät. Lisäksi hankkeet tuovat paikalliskehittämiseen alhaalta ylöspäin ajattelua, kun kuntalainen voi itse vaikuttaa omaan asumisympäristöön. Tämän lisäksi Suomeen on talkootyöllä ja Leader-ryhmien rahoituksella syntynyt kymmeniä lähiliikuntapaikkoja, kuten frisbeegolfratoja ja luontopolkuja.

Parhaillaan maaseutuohjelman rahoituksissa on käynnissä siirtymäkausi, joka päättyy vuoden lopussa. Maaseudun uusi rahoituskausi alkaa vuoden 2023 alussa, jolloin Leader-ryhmät rahoittavat jälleen uusia hankkeita uusilla linjauksilla.

Lue lisää: Heli Wallsin blogi talkoista Suomen Kylien sivuilla.

Kaikki