Yrittäessäni keksiä jotain jutunaihetta tätä blogikirjoitusta varten selailin sekä Hämeenraitin että Maaseutuviraston ylläpitämiä hankerekistereitä. Tokihan molemmissa on samat hankkeet kun lähdeaineistokin on sama, mutta rekistereiden erilaisilla hakutoiminnoilla ja karttapalveluilla pystyy jaottelemaan dataa mielensä mukaisesti. Tässä tämän tilastonikkarin poimintoja Linnaseudun rahoittamista hankkeista. Ja vähän pohdintaa niiden vaikutuksista.
Linnaseudun noin 40 rahoituspäätöksen saaneesta hankkeesta suurin osa on yhteisöllisiä hanketukia. Näiden hanketukien yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa ja niille myönnetyt tuet noin 1,2 miljoonaa euroa. Pienimmän hankkeen kustannusarvio on alle 10.000 euroa ja suurimman noin 150.000 euroa. Ja siihen väliin mahtuu loput noin 30 hanketta. Mitä näillä hankkeilla sitten on saatu aikaiseksi?
Suurinta muotia ovat olleet järviin ja vesistöihin liittyvät hankkeet. Vesistöjen nykytilaa on selvitetty sekä laadittu tarvittaessa kunnostussuunnitelmia. Myös aikaisemmin tehtyjä kunnostus-suunnitelmia on ryhdytty toteuttamaan.
Toinen suuri kehittämiskohde on ollut kokoontumistilojen rakentaminen ja kunnostus. Vaikka tätä työtä on ainakin osalla tätäkin aluetta tehty jo se 20 vuotta, niin edelleen näitä kunnostusta kaipaavia seurantaloja näyttää löytyvän. Joskin tälläkin puolella ollaan menossa metsään päin eli rakennettavat kohteet ovat nykyään useasti laavuja, luontotorneja sekä muita vastaavia paikkoja joissa satunnainen kulkija pääsee nauttimaan hämäläisestä luonnosta.
Kolmantena suosituimmuuslistalla on lähiliikuntaan ja luontoon liittyvät hankkeet. Tällä osastolla on rahoitettu muun muassa pesäpallokentän kunnostamista, retkeilyreittejä ja suunnistusmaastojen kartoittamista.
Kolmen kärki-listan ulkopuolelle jää vielä paljon hankkeita; historiankirjoja, taidenäyttelyiden järjestämisiä, kyläkoulun kehittämistä, nuorten työllistämistä jne. Varsin tärkeitä kehittämisaiheita kaikki nämäkin, mutta jääneet vain jostain syystä lukumääräisesti muotiaiheiden taakse.
Yritysrahoituksista suurin osa on myönnetty metalli- ja puusepänteollisuuteen liittyviin koneisiin, mutta rahoitusta ovat saaneet myös muutamat palveluita tuottavat yrityksiä. Rahoitettujen investointien kustannusarviot vaihtelevat 20.000 eurosta 250.000 euroon. Eli vaihtelu on varsin suurta tälläkin sektorilla kuten on myös varmastikin hakijayritystenkin tarpeet.
Maantieteellisesti hankkeet sijoittuvat sinne missä ihmisetkin ovat eli taajamiin ja virkeimpiin kyliin. Vaikka maaseuturahoitusten olisi ohjelman mukaisesti suotavaa kohdentua juurikin kaikkein syrjäisimpiin alueisiin, niin on hyvin ymmärrettävää, että rahoitukset kohdistuvat sinne missä ihmisiä asuu. Koska ihmisethän näitä hakevat. Omien elinolosuhteiden parantamiseksi. Ja eihän meillä täällä Hämeessä ole kuitenkaan kuin vain vähän sitä kaikkein harvimmin asuttua maaseutua.
Mitä tällä kaikella on sitten saavutettu? Konkreettisimpina mittareina ovat tietenkin uudet työpaikat, jota etenkin yritysten rahoitukset ovat tuoneet. Yhteisöllisellä puolella saavutuksia ovat varmasti alueen elinolosuhteiden parantuminen ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen. En uskalla luvata, että alueelle olisi muuttanut uusia asukkaita juuri näiden hankkeiden vuoksi, mutta tuskin täältä näiden johdosta kukaan on poiskaan muuttanut. Toivottavasti ainakin ne ketkä näitä hankkeita ovat hakeneet ja niiden hyväksi talkoilla työskennelleet, kokevat oman elinympäristönsä tulleen viihtyisämmäksi, puhtaammaksi tai vaikkapa turvallisemmaksi.
Ohjelman mukaisesti erityishuomiossa ovat maaseudulla asuvat nuoret. Ja siksi siis rahoitettujen toimenpiteiden olisi hyvä kohdistua mahdollisimman paljon nuoriin. Vaikka suoranaisesti nuoriin kohdistuvia hankkeita ei ole täällä rahoitettu kuin muutamia, niin laveammin ajatellen hyvin monissa hankkeissa hyödynsaajina ovat juuri ne henkilöt jotka tulevaisuudessa asuvat alueella. Eli nykypäivän nuoret. Kaikenlainen elinolosuhteiden parantaminen ja työpaikkojen säilyminen, tai jopa lisääntyminen, edesauttaa päätöstä jäädä alueelle asumaan myös tulevaisuudessa.
Hankerekisterit ovat siis varsin hyvä keino tutustua siihen mitä muualla on tehty. Samalla voi pohtia olisiko omalla alueella tarvetta vastaavanlaisiin kehittämistoimiin. Tai omassa yrityksessä tarvetta investointiin tai muuhun toiminnan kehittämiseen.
Hämeenraitin hankerekisteriin >>
Maaseutuviraston valtakunnalliseen hankerekisteriin >>
Blogiimme kirjoitti tällä kertaa Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari.
Maaseuturahoituksen viestintäkanava Hämeessä
