Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutualueiden tilaa, kehitystä ja tulevaisuutta on tarkasteltu juuri valmistuneessa Maaseutuluotaimessa. Maaseutuluotaimessa Hämeen maaseudusta on koottu tietopaketti sekä on selvitetty kyselyllä näkemyksiä maaseudun nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Näin on törmäytetty ns. tietovaranto paikalliseen kokemus- ja asiantuntijatietoon.
Maaseutuluotaimen toteutti Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Hämeen ELY-keskuksen tilaamana. Kyselyyn vastasi lähes 250 eri alojen asiantuntijaa, joten saimme melko kattavan näkemyksen maaseudun tilasta ja kehittämistarpeista Hämeessä.
Hämeen maaseudun kehityspiirteitä 2000-luvulla
Hämeen maaseutualueiden väestömäärä on 2000-luvulla vähentynyt. Kaupunkien läheisellä maaseudulla vähentyminen on ollut selvästi ydin- ja harvaan asuttuja alueita vähäisempää. Työpaikkojen määrän väheneminen on ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla pysähtynyt ja tasaantunut. Harvaan asutun maaseudun työpaikat vähenevät edelleen, joten siellä riittää haasteita.
Maatilojen määrä on laskenut valtakunnallisen trendin mukaisesti. Monialaisia tiloja (tiloilla on maa- ja metsätalouden lisäksi muuta yritystoimintaa) on suhteellisesti tarkasteltuna suunnilleen sama määrä kuin koko maassa.
Matkailu maaseudulla on kasvanut. Häme on vapaa-ajanviettoaluetta, koska ns. kausiasukkaita (viettävät osan aikaa maalla ja kotipaikka on kaupungissa) on parhaimmillaan kuukausitasolla noin 60 000. Tämä on merkittävä määrä mm. paikallisen palvelukysynnän näkökulmasta. Myös etätyö on mahdollisuus maaseudulle, kun kausiasukkaiden määrä on jo nyt noin korkea.
Maaseudun vahvuudet ja heikkoudet
Maaseutubarometri antaa Hämeen maaseutualueille kokonaisarvosanaksi 6,7 (asteikko 4-10), joten maaseudun tilanne ei ole vastaajien mukaan kovinkaan hyvällä tasolla ja tekemistä tulee riittämään.
Vastaukset jakautuivat eri teemoissa alla olevan taulukon mukaisesti.
Maaseutuluotain nostaa Hämeen maaseudun vahvuuksiksi maaseutualuiden turvallisuuden asuinpaikkoina, mahdollisuuden tarjota puitteet hyvälle elämälle, luonnonympäristön monimuotoisuuden, maaseudun hyvän maineen, kaupunkien läheisen maaseudun vetovoiman sekä etätyömahdollisuudet.
Työ, osaaminen ja elinkeinot -kokonaisuus sai heikoimmat arviot. Matalia arvosanoja sai erityisesti maaseudun yritysten kansainvälistyminen, uuden osaamisen siirtyminen maaseudun yrityksiin sekä yritystoiminnan kehitystilanne maaseudulla. Heikoiksi arvioitiin lisäksi maaseutualueiden huomiointi maakuntien kehittämisessä, kehittämismahdollisuuksien tuntemus sekä maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina.
Maaseutuluotaimen näkemyksiä tulevaisuuteen
Hämeen maaseudun kehittämispanostuksia tulisi Maaseutuluotaimeen vastanneiden mukaan kohdentaa seuraavien kolmen vuoden aikana tietoliikenneyhteyksien saatavuuteen, lähiruoan saatavuuden edistämiseen ja ruokasektorin yrittäjyyteen, paikkariippumattoman työn edistämiseen sekä hajautetun energiantuotannon ja uusien energiaratkaisujen edistämiseen.
Näissä teemoissa on kuluvalla ohjelmakaudella jo ollut panostuksia, mutta tarpeita on saada näiden asioiden ympärille uutta ja ajanmukaista sisältöä sekä ratkaisuja.
Hämeen maaseudulle on tyypillistä kaupunkien ja maaseudun tiivis vuorovaikutus, koska alueen maaseutu on toiminnallisesti ja maantieteellisesti kytkeytynyt vahvasti kaupunkialueisiin. Tämä antaa hyvän lähtökohdan ja olosuhteet rohkeille avauksille ja mahdollisuuksille kokeilla jotain uutta kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutuksessa. Tämä mahdollistaa muun muassa lähiruokaan, kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvää kehitystyötä. Yhteistyötä tarvitaan toimijoiden välille, esimerkiksi alueen kehittämisinstrumentteja voitaisiin paremmin hyödyntää yhdessä, josta sekä maaseutu että kaupunkialueet hyötyisivät.
Maaseutuluotain nostaa esiin kirkonkylien ja maaseututaajamien tärkeyden. Politiikkatoimissa nämä alueet ovat olleet väliinputoajia, kun katseet ja kehittämispanostukset on suunnattu niin sanottuihin perinteisiin kyliin, kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin.
Maaseudun kehityksen kannalta maaseututaajamat tulisi nostaa paremmin esiin, jotta voidaan paremmin hyödyntää mm. hyvä sijainti ja suurten ihmisvirtojen läheisyys.
Lisäksi Maaseutuluotain esittää harvaan asutulle syvälle maaseudulle (Sysmä, Hartola ja Padasjoki) tarvetta omille panostuksille ja erityistoimenpiteitä, koska alueet ovat kaikkein haastavimpia. Löytyisikö näiden alueiden elinvoimaisuus monipaikkaisuudesta, etätyöstä tai maa- ja metsätaloudesta? Pohdittavaa riittää.
Kuntien osalta Maaseutuluotain peräänkuuluttaa laajempaa elinvoimapolitiikkaa, mikä merkitsee mm. kuntien aktiivisempaa roolia maaseudun kehittämistyössä ja eri kehittämisinstrumenttien hyödyntämistä. Olisiko kuntien jatkossa otettava itse vahvempaa aktivoivaa ja ’koordinoivaa’ roolia alueensa elinvoimatyössä? Nyt tämä työ on annettu paljolti Leader-toimintaryhmille ja elinkeinoyhtiöille. Maaseutuluotain näkee kuntien merkityksen uudelleenarvioinnin tarpeen maaseudun kehittämistyössä. Tähän asiaan olisi mielenkiintoista jatkossa saada kuntien omia näkemyksiä. Pohdittavaa riittää tässäkin aiheessa, koska kuntienkin resurssit ovat rajalliset aktiivisemman roolin ottamisessa.
Maaseutuluotaimen tuloksia ja havaintoja hyödynnetään ainakin Hämeen maaseutusuunnitelman valmistelussa eli uuden rahoituskauden valmistelussa. Maaseutuluotain toi näkemystä maaseudun tilanteesta ja tarvittavista kehittämispanostuksista, ja varmaan se herättää ajatuksia.
Kokonaisarvosana pysäytti ajattelemaan
Tämän jutun kirjoittajalle Maaseutuluotaimen antama melko huono kokonaisarvosana maaseudulle vähän pysähdytti -eikö täällä asiat olleetkaan paremmin? Kokonaisarvosanan pitäisi olla mieluummin vähintään lähellä kahdeksaa. Toki tässä on kyse paljolti vastaajien mielikuvista, ei aina faktoista. Erityisesti huonot arviot elinkeinoista kuitenkin hätkähdyttivät, koska juuri siihen on monta vuotta kehittämisrahaa suunnattu ja monia hankkeita on ollut -eikö hankkeilla olekaan ollut parempia vipuvaikutuksia elinkeinojen edistämisessä? Pitää tehdä jatkossa parempia elinkeinoja edistäviä toimenpiteitä ja tuoda ne myös viestinnällisesti paremmin esiin.
Monien Maaseutuluotaimessa esiin tulleiden asioiden kanssa on tehty työtä jo usean vuoden ajan. Muuttuva maailma ja toimintaympäristö tarvitsee uusia ratkaisuja ja uusia tekijöitä mukaan myös maaseudun kehittämistyöhön. Haasteita on paljon, mutta onneksi on myös mahdollisuuksia tehdä maaseudusta entistä parempi paikka tehdä työtä, yrittää, asua ja nauttia vapaa-ajasta. Maaseutuluotain haastoi meidät kaikki tekemään entistä parempaa kehittämistyötä Hämeen maaseudun parhaaksi.
Lue lisää:
Hämeen Maaseutuluotain, loppuraportti (PDF)
Maaseutuluotain – Valoa Hämeen maaseututaivaalla -blogi
Lisätietoja:
Hämeen ELY-keskus
kehittämispäällikkö Timo Kukkonen
timo.kukkonen@ely-keskus.fi
Hämeen Maaseutuluotaimen tekijä:
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Itä-Suomen yliopisto
projektitutkija Pasi Saukkonen
puh. 050 464 2534
pasi.saukkonen@uef.fi