Hollolan Biolämpö Oy:n hakelaitos on ollut täydessä toiminnassa loppuvuodesta 2015. Hakelaitos rakennettiin jalostusyritys VikingGeneticsin viereen vuokratontille ja sen tarkoituksena on lämmittää VikingGeneticsin toimitilat Hollolassa.
Hollolan Biolämpö Oy ja nyt rakennettu hakelaitos on syntynyt neljän miehen aloitteesta. Yrityksen omistavat tasaosuuksin Henri Eskola, Veli Porri, Kai Brofeldt sekä Hannu Iisakkila. Kun VikingGenetics kilpailutti oman lämpöenergian tuotannon, miehet päättivät antaa tarjouksen perustettavan yhtiön lukuun ja voittivat tarjouskilvan.
Yhtenä lähtökohtana oli oman puun käyttöasteen kasvattaminen. Kaikilta löytyy myös jo kotoa oma hakelämpölaitos.
─ Energiapuuta kertyy meillä kaikilla omista metsistä, mutta puun markkinahinta ei ole tällä hetkellä kovin suuri. Näin saamme puulle paremman hinnan, Henri Eskola toteaa.
─ Meille osakeyhtiö oli ehdottomasti paras vaihtoehto. Yritys on erillään muusta toiminnastamme ja sitä on selkeä hoitaa, Veli Porri lisää.
Uusi hakelaitos tuottaa vuodessa noin 900 megawattituntia energiaa. Laitoksen energiantuotto laskettiin vanhan öljykattilan koosta ja öljynkulutuksesta.
─ Hakelaitos korvaa noin 100.000 litran vuotuisen öljynkulutuksen. Meillä kattilan koko on 650 kilowattia, ja se riitti hyvin myös tammikuun kovilla pakkasilla, Eskola kertoo.
Haketus tehdään metsässä paikan päällä ja hake varastoidaan talven yli joko lämmityslaitoksen omaan varastoon tai väliaikaisvarastoon. Syöttörakennuksen varastoon mahtuu noin 150 mottia haketta.
Automatisoitu käyttö ja valvonta
Hakelaitoksen toiminta on suurilta osin automatisoitua. Kännykkä piippaa taskussa tai tabletti ilmoittaa pöydällä, jos vikatilanteita ilmenee ja hakevarastonkin hupenemista voi seurata kameran tallentaman kuvan kautta.
Myös hakkeen syöttö on automatisoitu. Nivelvarsipurkain työntää haketta varastosta laitokseen vievään ruuviin ja siitä hake kulkeutuu toisen siirtoruuvin sisällä poltettavaksi kattilaan. Nuohous ja tuhkan varastointikin tapahtuvat automaattisesti. Lisäksi laitoksessa on turvattu sähkönsaanti sähkökatkosien varalta omalla varavoimalla. Myös vanhat öljykattilat ovat edelleen paikallaan.
─ Jos lämpö laskisi tai laitoksen toiminta jostain syystä lakkaisi, öljylämmitys alkaisi toimia automaattisesti. Toisaalta mahdollisen palon sattuessa sammutusjärjestelmä on automatisoitu. Laitoksessa ei tosin ole ollut yhtään häiriötilannetta sen jälkeen, kun saimme kattilan säädöt kohdalleen tammikuun alussa, Porri toteaa.
Lämpölaitoksen varastossa on puolestaan hydraulisesti avautuva katto, jonka kautta haketta on helppo kipata sisälle. Koko laitos ja varasto ovat myös siirrettäviä. Varasto on tehty betonielementeistä, jotka ovat purettavissa ja laitoksen kattilakontti on nostettavissa rekka-auton lavalle.
Hakelaitoksen kustannusarvio oli 200.000 €. Rahoitusta uuden laitoksen investointiin haettiin Hämeen ELY-keskukselta. Koska kyseessä on uusi lämpölaitos, Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tukea voidaan myöntää korotettuna tukena 30 %.
Ennen hankkeen aloittamista yritys sai apua ProAgriasta liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien tekoon.
─ Rahoitusta haimme jo perustettavan osakeyhtiön nimiin. On hienoa, että pystyimme aloittamaan työt ennen virallista tukipäätöstä, vaikka aloittaminen tapahtuikin omalla riskillä. Meillä on VikingGeneticsin kanssa 12 vuoden sopimus, joten pankkikin uskoi hankkeeseemme, Henri Eskola toteaa.
─ Täytyy vielä kiitellä Hämeen ELY-keskuksen Kari Palvailan toimintaa. Hän laittoi meille jopa lomansa aikana tiedon siitä, että hanke on laitettu vireille ja pääsemme aloittamaan toiminnan. Koska pelkästään kattilan tilaus ja toimitus kesti kolme kuukautta, nopea aikataulu oli meille tärkeää, Porri hymyilee.
Teksti ja kuvat: Ulla Harju/Hämeenraitti